Liettua kehittyy ja sen yhteistyö Suomen kanssa tiivistyy
Liettuan itsenäisyyden palauttamisesta on kulunut 25 vuotta. Tapahtumaa juhlittiin Vilnassa näyttävästi 11.3.2015. Liettua oli kaikista sosialistisista neuvostotasavalloista ensimmäinen, joka julistautui Neuvostoliitosta itsenäiseksi. Liettuaa seurasivat samana vuonna Armenia ja seuraavana vuonna Georgia. Loput neuvostotasavallat julistautuivat itsenäisiksi Neuvostoliitosta vuoden 1991 elokuisen vallankaappausyrityksen aikana tai sen jälkeen.
Menestystarinoita ja maastamuuttoa
Liettuan kehitys on parin viimeisimmän vuosikymmenen aikana ollut kokonaisuudessaan menestystarina. Demokraattinen markkinatalous on saanut vahvan jalansijan. EU- ja NATO-jäsenyydet ovat jo yhdentoista vuoden ajan vauhdittaneet länsimaistumista.Tämän vuoden alussa alkanut eurojäsenyys on osoittautunut Liettualle oikeaksi ratkaisuksi. OECD–jäsenyyskin häämöttää näköpiirissä. Liettuan toiminta YK:n turvallisuusneuvostossa 2014- 2015 on ollut aktiivista ja saanut paljon huomiota osakseen.
Liettuan talouskriisi vuonna 2009 kuitenkin koetteli liettualaisten uskoa markkinatalouteen. Talousongelmat, työpaikkojen puute ja EU-jäsenyyden mahdollistama liikkuvuus vahvistivat maastamuuttoa ulkomaille. Liettuan väkiluku on laskenut alle kolmen miljoonan, kun se oli neljännesvuosisata sitten 3,7 miljoonaa.
Liettuasta on muuttanut paljon nuorta ja koulutettua ikäpolvea, pääasiassa Englantiin, Irlantiin ja Norjaan. Suomessa arvioidaan tällä hetkellä asuvan noin 800 liettualaista. Suomalaisia taas asuu Liettuassa alle 150.
Kasvua
Liettua on päässyt taloudessaan hyvälle kasvu-uralle. Kuluvan vuoden kasvuennuste on pyörinyt kolmen prosentin tuntumassa ollen euroalueen kärkipäätä. Vientivetoisen bruttokansantuotteen arvioidaan lähivuosina kasvavan nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Kasvu johtuu mm. teollisuustuotteiden viennin lisääntymisestä, mitä ovat edistäneet alhaiset työvoimakustannukset.
Liettua mainostaa aktiivisesti investointimahdollisuuksiaan. Maa on rakentanut teollisuuspuistoja houkutellakseen uusia investointeja. Erityisesti on pyritty houkuttelemaan korkean teknologian yrityksiä, joille on tarjottu verohuojennuksia, kilpailukykyistä liiketoimintaympäristöä, matalaa kustannustasoa, osaavaa työvoimaa sekä poliittista tukea.
Vuosi 2014 oli Liettualle investointien osalta ennätysvuosi. Suomi oli vuonna 2014 kuudenneksi suurin investoijamaa Liettuassa.
Liettuan yritysverotus (15 %) on alhaisimpia EU-alueella (EU/23,5 %). Kaikkien pienimpien yritysten verotusta on helpotettu keskimääräistä enemmän. Toisaalta kiristyneiden rahoitusehtojen kautta markkinoilla on ollut keskittymistä suurten toimijoiden käsiin ja aito kilpailu kaikkien yritysten kesken ei ole toteutunut.
Liettuan perustamien erityistalousalueiden yrityksille tarjoamat konkreettiset, lainsäädännölliset, taloudelliset tuet ja verohuojennukset ovat vedonneet myös joihinkin suomalaisyrityksiin. Erityistalousalueita on perustettu seitsemän, joista tunnetuin on Kaunasissa.
Liettuan liiketoimintaympäristö on muuttumassa avoimemmaksi ja helpommaksi myös suomalaisyrityksille. Liettuassa on kohennettu tilannetta mm. sopimusten täytäntöönpanon osalta, omaisuuksien rekisteröintikysymyksissä sekä tuonti- ja vientikaupassa. Uuden yrityksen rekisteröinti on mahdollista tehdä kolmessa päivässä.
Markkinat kehittyvät, kaupanesteet vähenemässä
Markkinoiden toiminnassa Liettua kehittyy vuosi vuodelta. Liettuaan hamuavien suomalaisyritysten on hyvä perehtyä maan lainsäädäntöön, markkinoihin ja varautua joihinkin esille tuleviin hankaluuksiin, joita voi ilmetä mm. asiakkaiden hankinnassa. Tässä mielessä oikeiden tahojen tunteminen on tärkeää eikä haitaksi ole, jos yrityksen palveluksessa toimii liettuan kieltä taitava henkilö.
Liettuan osalta on listattu joitakin kaupanesteitä, jotka ovat kohdistuneet myös suomalaisyrityksiin. Liettuan ongelmana on lisäksi korruptio, jota ovat kiihdyttäneet mm. kilpailu asiakkaista, pyrkimys julkisten sopimusten voittamiseen, EU-rahoituksen saanti ja rakennusluvat. Korruptiota vastaan on ryhdytty taistelemaan voimallisesti presidentti Dalia Grybauskaitėn ja maan hallituksen johdolla.
Liettuassa taistellaan voimakkaasti myös harmaata taloutta vastaan. Joidenkin liettualaisyritysten on arvioitu maksavan työntekijöidensä palkkoja osin laittomasti verojen kiertämiseksi. Mukana on myös aimo annos byrokratiaa, joskin pyrkimykset turhan hallinnoinnin kitkemiseksi ja mm. lisenssi- ja lupaprosessien nopeuttamiseksi ovat vahvistuneet.
Liettua yhä tutumpi suomalaisille
Liettua kohentaa hyvillä pyrkimyksillään asemiaan myös suomalaisten yhteistyökumppanina. Ulkomaalaisten yritysten ja investointien merkitys Liettuan taloudelle on suuri. Siksi on maan edun mukaista jatkaa yritys- ja investointiympäristön uudistamista, korruption ja turhan byrokratian vastaista taistelua ja avoimuuden lisäämistä yrityskulttuurissa.
Liettualaiset ovat myös tulossa tutummaksi suomalaisille kasvavan kanssakäymisen myötä. Viime vuosina on arvioitu jopa 80 000 suomalaisen turistin vierailleen vuosittain Liettuassa.
Suomalaisyrityksiä Liettuassa toimii nykyisin arviolta 170, joista suurinta osaa johtaa liettualainen. Tunnetuimmat suomalaisyritykset ovat Fortum, Neste Oil, YIT, Rautakesko, Fiskars/Iittala, Fazer, Lemminkäinen, Prisma ja Hesburger, Pohjola, TeliaSonera/Omnitel.
Suomelle jonkin verran edullisempi kauppavaihto on kasvussa ja ylsi 680 miljoonaan euroon vuonna 2013. Vuonna 2012 maiden välinen kauppa kasvoi 60 prosenttia, vuonna 2013 noin 38 prosenttia. Vuoden 2014 osalta Suomi lisäsi vientiään viidellä prosentilla (377,7 me).
Liettuan tilastojen mukaan Suomi toi Liettuaan jopa 536 miljoonan euron arvosta tavaroita. Liettuan tuonti Suomeen laski kuudella prosentilla (314,9 me). Kauppavaihto oli vuonna 2014 Suomelle ylijäämäistä 62,8 miljoonan euron arvosta.
Liettuan tilastojen mukaan Suomi oli vuonna 2014 sen 14. suurin vientimaa ja 18. suurin tuontimaa. Suomen Tullin mukaan Liettua oli Suomen 28. suurin tuontimaa ja 26. suurin vientimaa.
Suomesta Liettuaan viedään eniten mineraalipolttoaineita, öljyjä ja öljytuotteita, boilereita, koneita ja mekaanisia laitteita, moottoriajoneuvoja, paperia ja pahvia sekä paperimassaa. Liettuasta vastaavasti tuodaan eniten turkiksia ja turkistuotteita, tupakkaa ja tupakkavalmisteita, muovia ja muovista valmistettuja tarvikkeita, konditoriatuotteita sekä huonekaluja.
Liettua tähyää pohjoismaihin
Liettua tähyää monella tavalla Pohjoismaihin. Yhteistyö Suomen ja Liettuan välillä on viime aikoina tiivistynyt myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisten kokousten puitteissa – niin ulkopolitiikassa, alueellisissa kysymyksissä kuin Euroopan unionissa.
Pohjoismaat ja Baltian maat ovat ryhmänä entistä kiinnostavampi kumppani myös kolmansille maille.
Harri Mäki-Reinikka
Suurlähettiläs
Vilna
