Suomen EU-kansanäänestyksestä on 20 vuotta
Tänä syksynä tulee kuluneeksi 20 vuotta Suomen EU-kansanäänestyksestä. Lokakuun 16. päivänä vuonna 1994 järjestetty neuvoa-antava kansanäänestys liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi on edelleen toinen itsenäisyytemme aikana järjestetty kansanäänestys. Jäsenyyden puolesta kansanäänestyksessä äänensä antaneista oli lopulta 56,9 prosenttia ja sitä vastaan 43,1 prosenttia. Äänestysprosentti oli 74.
Keskustelu Suomen liittymisestä Euroopan yhteisön jäseneksi käynnistyi toden teolla Neuvostoliiton hajottua ja kylmän sodan päätyttyä 1990-luvun alussa. Keskustelu sai lisävauhtia kun Ruotsi haki jäsenyyttä heinäkuussa 1991. Suomen hallitus jätti eduskunnan tuella jäsenyyshakemuksen maaliskuussa 1992.
Suomi aloitti jäsenyysneuvottelut Euroopan yhteisöjen kanssa helmikuussa 1993 samanaikaisesti Ruotsin ja Itävallan kanssa. Suomi neuvotteli unionin kanssa erityisesti maataloudesta ja aluepoliittisista kysymyksistä, sillä muusta oli pitkälti ehditty neuvotella jo ETA-sopimuksen yhteydessä. Eniten vaikeuksia neuvotteluissa aiheuttikin maataloussektorin yhteensovittaminen unionin maatalouspolitiikkaan.
Suomi oli osallistunut Euroopan yhdentymiseen jo vuodesta 1961 lähtien, jolloin Suomi liittyi Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) liitännäisjäseneksi niin kutsutulla FINNEFTA-sopimuksella. Vuonna 1973 Suomi solmi vapaakauppasopimuksen Euroopan talousyhteisön (ETY) kanssa ja tuli EFTA:n täysjäseneksi vuonna 1986. Euroopan talousalueessa (ETA) Suomi oli mukana tammikuun 1. päivästä 1994 saman vuoden loppuun asti.
Suomalaiset äänestivät jäsenyyden puolesta
Lokakuussa 1994 Suomessa pidettiin neuvoa-antava kansanäänestys, jossa 56,9 prosenttia äänestäneistä kannatti Suomen jäsenyyttä unionissa. Vastaan äänesti 43,1 prosenttia. Äänestysprosentti oli 74.
Jäsenyyden kannattajat perustelivat liittymistä turvallisuustekijöillä ja taloudellisella hyödyllä: jäsenyys tarjoaisi suomalaisille yrityksille pääsyn unionin sisämarkkinoille ja mahdollistaisi samalla yleisen vakaan taloudellisen kehityksen. Lisäksi jäsenyys takaisi Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa päätöksiin, jotka joka tapauksessa muovaisivat kansallisen politiikkamme sisältöä.
Vastustajat puolestaan katsoivat, että jäsenyys kaventaisi oleellisesti Suomen oikeutta määrätä omista asioistaan. Jäsenyyden pelättiin myös heikentävän peruselinkeinojen, lähinnä maatalouden, harjoittamista. Myös pelot rajojen avaamisen seurauksista ja sosiaaliturvan heikkenemisestä olivat syitä vastustukseen.
Lopullisen päätöksen teki eduskunta 18. marraskuuta 1994. Vuoden 1995 alusta Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät jäseniksi yhteisöön, josta Maastrichtin sopimuksen voimaantulon myötä oli tullut Euroopan unioni.
Katso myös:
Eurooppatiedotuksen tilaisuus Vanhalla Ylioppilastalolla 16.10.
Dosentti Sami Borgin esitys Suomen EU-kansanäänestyksen taustoista Slideshare-palvelussa
