Lobbaus on taktista peliä
Epävirallisilla neuvotteluilla on merkittävä rooli Euroopan parlamentin päätöksenteossa ja asiakirjavalmistelussa. Mitä suomalainen kansalaisjärjestö voi tehdä saadakseen äänensä kuuluville parlamentissa, jossa käy päivittäin tuhansia lobbareita?
Osallistu
Parlamentissa järjestetään päivittäin kymmeniä tapahtumia, seminaareja ja keskustelutilaisuuksia, joihin lobbarit voivat osallistua. Kiireisenä päivänä parlamentin ovista saattaakin kulkea jopa 15 000 ihmistä.
Ota rohkeasti yhteyttä
Euroopan parlamentin tapa valita kullekin aloitteelle esittelijä ja varjoesittelijät korostaa henkilövaltaa ja lobbauksen mahdollisuutta. Kansalaisjärjestöt voivat pyytää tapaamista haluamansa mepin kanssa suoraan tämän toimistolta esimerkiksi puhelun tai sähköpostin välityksellä. Myös sosiaalinen media on tuonut edunvalvontaan uutta näkökulmaa ja lisännyt keskustelumahdollisuuksia mepin ja kansalaisten välillä.
Europarlamentaarikko Nils Torvaldsin (r/ALDE) mukaan lobbareilla on tärkeä rooli raportoijan tiedonsaannin kannalta. ILUC-direktiivin raportoijana toiminut Torvalds onkin kertonut tavanneensa henkilökohtaisesti noin 100 edunvalvojaa direktiivin valmisteluun liittyen.
Myös meppiavustajat ovat lobbarien tärkeää kohderyhmää, koska he pystyvät usein tapaamaan edunvalvojia esimiestään useammin.
Ajoita oikein ja ole konkreettinen
Torvaldsin mukaan lobbaus on taktista peliä. Mepit tapaavat suhteellisen aktiivisesti eri edunvalvontatoimijoita, mutta oikea ajoitus on erityisen tärkeää viestin perille menemisen kannalta. Tapaamisia kannattaa pyytää hyvissä ajoin, vaikka joskus meppiä voi päästä tapaamaan jopa samana päivänä. Tapaamiset kestävät tavallisesti 15–30 minuuttia, mikä tarkoittaa, että lobbarien on osattava kertoa asiansa lyhyesti ja ytimekkäästi.
Tapaamisten lisäksi kansalaisjärjestöt voivat lähettää informaatiotaan mepeille kirjallisessa muodossa. Kannanotot kannattaa sisällyttää konkreettisiin muutos- ja tekstiehdotuksiin.
Muista kattojärjestöt
Monilla etujärjestöillä ja yrityksillä on omat toimipisteensä Brysselissä. Aina ei kuitenkaan tarvita omaa toimistoa Brysselissä, vaan EU-päätöksentekoon voi pyrkiä vaikuttamaan myös esimerkiksi eurooppalaisen kattojärjestön kautta tai konsulttitoimiston avustuksella. Monet järjestöt tekevät myös yhteistyötä EU-edunvalvonta-asioissa.
Huomioi vaihtuvuus
Euroopan parlamentin isot poliittiset ryhmät ovat tärkeitä lobbauksen kohteita, mutta myös yksittäisillä henkilöillä voi olla suuri vaikutus päätöksenteon etenemiseen. Euroopan parlamentin kokoonpano on jatkuvassa muutoksessa, mikä lisää myös lobbareiden toimintakenttää.
Esimerkiksi Suomen 2015 eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi valittiin kolme istuvaa meppiä; Olli Rehn (kesk/ALDE), Paavo Väyrynen (kesk/ALDE) ja Sampo Terho (PS/ECR). Väyrynen jatkaa Euroopan parlamentin jäsenenä toistaiseksi, mutta Rehn ja Terho ovat ilmoittaneet siirtyvänsä kansanedustajiksi heti eduskunnan uuden istuntokauden alkaessa. Rehnin tilalle mepiksi nousee varasijalla ollut Hannu Takkula. Terhon seuraaja ei ole vielä selvillä, koska hänen kuusi seuraavaa varaedustajaansa tulivat myös valituiksi eduskuntaan.
