Europarlamentti meni metsään
Kolumni
Euroopan parlamentti meni metsään, mutta monessa kohtaa erittäin hyvin ajatuksin. Parlamentti hyväksyi huhtikuun lopulla mietinnön EU:n uudesta metsästrategiasta.
Varsinaisen strategian kirjoitti komissio vuonna 2013, mutta parlamentti mietinnöllään ja neuvosto toukokuussa 2014 hyväksymillään päätelmillä antavat suuntaa strategian toteuttamisessa. Monivuotinen toimintasuunnitelma on jo valmisteilla. Uusi metsästrategia korvaa vuodelta 1998 peräisin olevan ensimmäisen EU:n metsästrategian.
EU:lla ei ole toimivaltaa metsäpolitiikassa, vaan se kuuluu jäsenmaille. Siitä ovat yhtä mieltä komissio, neuvosto ja parlamentti. EU:lla on kuitenkin paljon metsätalouteen ja -teollisuuteen vaikuttavaa lainsäädäntöä, jota valmistelee kymmenkunta komission eri pääosastoa. Strategian yksi tärkeimmistä tehtävistä on saada aikaan metsäasioissa lisää koordinaatiota komission sisällä.
Koordinaation parantamiseksi parlamentti kehottaakin komissiota kuulemaan pysyvää metsäkomiteaa riittävän aikaisin ennen jokaista aloitetta tai säädöshanketta, joka vaikuttaa metsänhoitoon ja metsäteollisuuteen. Pysyvässä metsäkomiteassa ovat edustettuina jäsenmaiden metsätalouden asiantuntijat.
Strategian päivitys oli paikallaan siksi, että maailma on muuttunut paljon 1990-luvun jälkeen. Päätään ovat nostaneet pyrkimys vähähiiliseen talouteen, uusiutuvan energian osuuden lisäämiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Kestävä metsätalous pitäisi varmistaa maailmanlaajuisesti. Euroopassa kehitys on ollut positiivista. Metsäala on kasvanut ja metsissä olevan puun määrä on lisääntynyt.
Eroon tarpeettomasta byrokratiasta
Parlamentti muistuttaa, että puu on uusiutuva luonnonvara, jota Euroopassa usein hyödynnetään liian vähän. Se tuo esille kilpailukyvyn parantamisen, työllisyyden edistämisen, puunjalostusteollisuuden aseman parantamisen sekä ekologisten tehtävien säilyttämisen. Biotalous sekä puun käyttö rakentamisessa ovat mietinnössä monessa kohtaa vahvasti ja positiivisesti esillä.
Europarlamentaarikot korostavat, että hoidettujen metsien kyky sitoa hiilidioksidia on suurempi kuin hoitamattomien metsien. Metsiä ei kuitenkaan pidä nähdä pelkkinä hiilinieluina. Parlamentti kannattaa avointa ja markkinalähtöistä lähestymistapaa sekä markkinatoimijoiden vapautta ja asettaa etusijalle paikallisista lähteistä saatavan puun.
On arvioitava kaiken sellaisen unionin lainsäädännön kustannuksia, joka vaikuttaa puunjalostusteollisuuden arvoketjuihin. Tarpeeton ja työläs byrokratia voidaan parlamentin mielestä karsia kokonaan, ja sen sijaan luoda järjestelmä alan pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantamiseksi kestävällä tavalla.
Parlamentti vastustaa puun käyttötapoja koskevia oikeudellisesti sitovia sääntöjä, sillä ne rajoittavat energiamarkkinoita ja uusien ja innovatiivisten biomassan käyttötapojen kehittämistä.
Huhtikuun täysistunnossa hyväksyttiin kuitenkin kahden äänen marginaalilla muutosesitys, joka voi olla ristiriidassa edellisen kanssa: Parlamentin mukaan on tärkeää selvittää metsän biomassan erilaisten energiaan liittyvien käyttötarkoitusten kasvihuonekaasuvaikutukset ja määritellä käyttötarkoitukset, joilla on suurin ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus.
Suomi on ollut mukana EU:n metsästrategian päivityksen valmistelussa alusta lähtien eli strategiaa vuonna 2011 valmistelleesta työryhmästä saakka. Viime vuoden keväällä jäsenmaiden hyväksymän kannan valmistelussa Suomella metsien maana oli keskeinen osa. Muiden jäsenmaiden lisäksi myös parlamentin edustajien kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Nyt alkaa strategian toimeenpano.
Tapio Kytölä
Kirjoittaja on metsätalouden erityisasiantuntija EU-edustustossa
