Kuulumisia Kuubasta
Kolumni
EU ja Yhdysvallat uusivat suhteitaan saarivaltioon
Kuuban ja Yhdysvaltojen suhteissa tapahtui joulukuussa 2014 historiallinen käänne, kun maiden johtajat ilmoittivat ryhtyvänsä normalisoimaan maiden välisiä suhteita. Käynnissä ovat samalla neuvottelut EU:n ja Kuuban välillä vuoropuhelun ja yhteistyön tiivistämiseksi. Kuuban avautuminen lisää turismia, tarjoaa mahdollisuuksia yrityksille sekä parantaa tavallisten kuubalaisten elintasoa.
Joulukuussa 2014 Kuubasta kuului kummia. Yhdysvaltojen presidentti Obama ja Kuuban johtaja Raul Castro ilmoittivat palauttavansa yli 50 vuotta jäissä olleet diplomaattisuhteet. Loppuvuoden avauksen jälkeen on käyty neuvotteluja suurlähetystöjen uudelleen avaamisesta Havannassa ja Washingtonissa. Lisäksi Yhdysvallat purki kansalaistensa matkustusrajoituksia, helpotti maksuliikennettä Kuubaan ja avasi telekommunikaatioyhteyksiä. Huhtikuussa Yhdysvallat puolestaan ilmoitti poistavansa Kuuban terrorismia rahoittavien maiden listalta.
Presidentti Obama ei kuitenkaan voi purkaa kauppasaartoa kokonaan ilman maan republikaanijohtoisen kongressin hyväksyntää. Monelle republikaanille suhteiden palauttaminen on vaikea pala niellä, eikä kauppasaarron purkua ole nähtävissä aivan lähitulevaisuudessa. Kuuba kun ei suunnittele muuttavansa poliittista järjestelmäänsä. Obaman johdolla moni yhdysvaltalainen kuitenkin arvioi, että eristyspolitiikan sijaan suhteiden avaaminen hyödyttää molempia maita.
Kansainvälinen yhteisö otti uutiset Kuuban ja Yhdysvaltojen suhteiden käänteestä ilolla vastaan. EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Federica Mogherini kuvasi sitä muurin murtumisena ja iloitsi siitä, että vuoropuhelu päihitti vastakkainasettelun. Maksuliikenteen avaaminen ja yhdysvaltalaisten helpompi pääsy Kuubaan auttavat maan erittäin heikkoa taloutta ja tuovat kaivattua valuuttaa. Heikko talous on johtanut Kuuban ylpeyden aiheiden – koulutuksen ja terveydenhuollon – tason rappeutumiseen samalla, kun erot toimeentulossa maan eri osien välillä ovat kasvaneet.
EU ja Kuuba tiivistävät suhteitaan
Yhdysvallat ei kuitenkaan ole yksin lähestymässä Kuubaa. Jo ennen Yhdysvaltojen ja Kuuban suhteiden lämpenemistä EU:n ja Kuuban suhteissa käynnistyi uusi vaihe. Keväästä 2014 alkaen EU ja Kuuba ovat neuvotelleet sopimusta poliittisesta dialogista ja yhteistyöstä. Neuvotteluissa on tähän mennessä käyty kolme kierrosta ja lisää odotetaan vuoden 2015 kuluessa.
EU edellyttää kansalaisyhteiskunnan mukanaoloa neuvotteluissa ja keskusteluja myös ihmisoikeuksista, mikä on linjassa EU:n pitkäaikaisen demokratiaa ja ihmisoikeuksia painottavan Kuuba-politiikan kanssa. Suhteet EU:hun ovat Kuuballe tärkeät, sillä EU on Kuuban suurin investointikumppani ja toiseksi suurin kauppakumppani.
EU pyrkii tiivistämään suhteitaan laajemminkin Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden kanssa. Huhtikuussa EU:n ulkoministerit kävivät strategisen keskustelun EU:n suhteesta alueen maihin. Läheisempien kauppa- ja kahdenvälisten suhteiden lisäksi EU pyrkii luomaan kumppanuuksia Latinalaisen Amerikan ja Karibian kanssa vaikuttaakseen maailmanlaajuisiin kysymyksiin, esimerkiksi syksyllä päätettäviin uusiin kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Pariisin ilmastohuippukokouksen lopputulokseen.
Seuraava mahdollisuus kahdenvälisiin keskusteluihin EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian johtajien välillä on kesäkuussa Brysselissä. EU-CELAC-huippukokoukseen 10–11.6. on kutsuttu 61 maan päämiehet. Myös Kuuban presidentti Castron toivotaan saapuvan Brysseliin.
Kilpaa Kuubaan
Kuuban avautumiseen ovat havahtuneet myös turistit. Turismi Kuubaan on lisääntynyt mittavasti jo nyt turistien halutessa nähdä ja kokea autenttinen Kuuba 1950-luvun amerikanrautoineen ennen kuin maa muuttuu länsimaisemmaksi kaupan ja yhteydenpidon ulkomaailmaan lisääntyessä.
Ovella odottavat myös lukuisat yritykset, jotka ennakoivat Kuuban lopullista avautumista seuraavaa talousbuumia. Myös EU-maat ovat kiinnostuneita Kuubasta ja eurooppalaiset kauppaministerit ovat vierailleet saarella.
Suomi on Kuubassa hyvässä maineessa ja Suomen koulutusjärjestelmää ihaillaan, joten myös suomalaisten yritysten näkisi mielellään ottavan asemia Kuubassa. Yritysten tulisi säätää odotuksensa kuitenkin realistisiksi, sillä Kuuban talous on kooltaan pieni ja taloudellisten uudistusten vauhdista ei ole takeita.
Vasta tulevat vuodet tulevat näyttämään millaisten uudistusten tielle Kuuba todella lähtee. Suomi ja muut EU-maat toivovat, että poliittiset reformit ja laajemmat kansalaisvapaudet seuraisivat taloudellisia uudistuksia. Tässä presidentti Raul Castron seuraajalla tulee olemaan merkittävä rooli. Castron odotetaan astuvan syrjään vuonna 2018 oltuaan presidenttinä veljensä Fidel Castron seuraajana 10 vuotta.
Katarina Tapio
Kirjoittaja on ulkoasiainsihteeri
