Voiko kehitysyhteistyöllä edistää rauhaa ja turvallisuutta?
Vuosi 2015 on kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi, joka rakentuu 12:lle kuukausittain vaihtuvalle erityisteemalle. Toukokuun teemana oli rauha ja turvallisuus.
70 vuotta toisen maailmansodan loppumisen jälkeen konfliktit ja väkivalta aiheuttavat edelleen turvattomuutta ja köyhyyttä eri puolilla maailmaa. Kehityspolitiikan keinoin voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään konfliktien syntymistä, lisäämään valmiuksia selvitä kriiseistä sekä ohjaamaan kriisimaita kestävän kehityksen tielle.
Kuopiossa järjestettiin 22.5. yleisötilaisuus, jossa pohdittiin kehitysyhteistyön roolia rauhan ja turvallisuuden edistämisessä. Tilaisuudessa Kriisinhallintakeskus CMC Finlandin koulutuspäällikkö Esa Ahlberg sekä Human Security Finlandin asiantuntija Jyri Wuorisalo kertoivat toiminnastaan.
CMC on monipuolinen siviilikriisinhallinnan osaamiskeskus
Kuopiossa toimiva kriisinhallintakeskus CMC Finland on perustettu vuonna 2007. Sen tehtäväkenttään kuuluu mm. asiantuntijoiden rekrytointi ja koulutus kansainvälisiin siviilikriisinhallinta- ja rauhanrakentamistehtäviin, logistisista ja materiaalisista valmiuksista vastaaminen sekä alaan liittyvä tutkimus- ja julkaisutoiminta. Kriisinhallintakeskus toimii kansallisena johtokeskuksena operaatioissa toimiville siviilikriisinhallinnan lähetetyille asiantuntijoille.
CMC ei itse tee varsinaista kehitysaputyötä mutta tukee sitä vahvistamalla kriisinhallintaa kohdemaassa, kouluttamalla ammattitaitoista henkilöstöä kriisinhallintatehtäviin sekä toimittamalla kriisialueille nopeaa välitöntä apua.
Suomi on siviilikriisinhallinnan suurvalta
Suomi on väkilukuun suhteutettuna suurin EU:n siviilikriisinhallintaan osallistuva jäsenmaa. Se on 1990-luvun alusta osallistunut Euroopan unionin (EU), Yhdistyneiden kansakuntien (YK), Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ), Naton sekä Euroopan neuvoston (EN) toimeenpanemiin siviilikriisinhallintaoperaatioihin. Kriisinhallintakeskuksesta onkin kehittynyt merkittävä kansallinen ja kansainvälinen toimija
Koulutuspäällikkö Esa Ahlbergin mukaan oikein ajoitettu ja kohdistettu apu voi ennaltaehkäistä paikallisen kriisin laajentumista. Se on pieni sijoitus siihen verrattuna, että kriisin seurauksena syntyisi esimerkiksi suuria pakolaisvirtoja. Vakaa ja turvallinen maailma on myös suomalaisten etu.
CMC:n erityisosaamisaluetta on myös korkeatasoisten materiaalisten ja logististen valmiuksien kehittäminen ja ylläpito. CMC lähettää kriisialueille, esimerkiksi Nepalin maanjäristysalueelle, kevytrakenteisia toimistotelttoja, joissa on korkeaa tekniikkaa mutta jotka ovat nopeasti toimintavalmiudessa.
CMC:llä on ainoana maailmassa muodostelmat myös kylmässä pelastamiseen. Kylmäosaaminen ylipäätään onkin sellaista suomalaista tietotaitoa, josta on syytä olla maailmalla ylpeä. Se on kultainen jääkimpale, josta voi oikein hyödynnettynä olla pelastustoiminnan lisäksi myös vientivaltiksi.
Suomalaisyritysten osaamista kriisialueille
Vientinäkökulma ja sekä suomalaisten ammattilaisten ja yritysten taito ja osaaminen onkin toinen, raikas ja hyödyllinen näkökulma perinteiseen kehitysyhteistyöhön.
Miten suomalaisten yritysten tarjoamaa korkealaatuista osaamista voitaisiin siis paremmin kytkeä kansainvälisiin rauhanturva- ja kehitysyhteistyöoperaatioihin? -Tämän kysymyksen parissa ponnistelee Kuopio Innovationin koordinoima Human Security Finland -verkosto, johon kuuluu noin 70 yritystä eri toimialoilta ja puolilta Suomea.
Human Security Finland on kansallinen kehitys- ja kriisiliiketoiminnan verkosto, joka tekee yhteistyötä viranomaisten, järjestöjen sekä tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. Verkoston tavoitteena on vahvistaa suomalaisten yritysten roolia kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa.
Suomessa on ensiluokkaista osaamista inhimillisen turvallisuuden alalla. Sitä on mielekästä hyödyntää myös kaukaisempien kriisien hallinnassa ja globaalien kehityshaasteiden ratkaisemisessa. Asiantuntija Jyri Wuorisalon mukaan suomalaisiin luotetaan maailmalla, mikä on erinomainen lähtökohta liikekumppanuuden edistämiselle kehitysmaissa ja kriisialueilla.
Kehitysliiketoiminta yhdistää yrityksiä ja kehitysyhteistyötä
Uusi näkökulma tuo mukanaan luo myös uusia käsitteitä: kehitysliiketoiminta on liiketoimintaa, jossa rakennetaan liikekumppanuuksia kehitysmaihin. Näin tuotetaan kehitystä kestävästi tukevia ratkaisuja köyhyyden vähentämiseen. Liiketoiminta kohdistuu ennen kaikkea yksityissektorin kehittämiseen ja sitä kautta paikallistalouksien vahvistamiseen.
Kehitysliiketoiminta edistää kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä ja helpottaa siirtymistä kehitysyhteistyöstä kaupalliseen yhteistyöhön.
Kriisiliiketoiminta ennaltaehkäisee
Kriisiliiketoiminta puolestaan on liiketoimintaa, jossa tuotetaan ratkaisuja luonnonkatastrofien ja konfliktien ennaltaehkäisyyn, kriisinhallintaan ja jälleenrakentamiseen. Kriisiliiketoiminta kohdistuu kriisialueiden yksityissektorin kumppanuuksien rakentamisen lisäksi kriisinhallinnan, rauhan ja turvallisuuden rakentamisen sekä humanitaarisen avun organisaatioihin.
Kyse ei siis ole yritysviennin edistämisestä kehitysmaihin tai kriisialueille ajattelematta seurauksia ja vaikutuksia. Kyse on ennen kaikkea pitkäkestoisen kehityskulun hahmottamisesta: tuomalla paikallisia ja suomalaisia yrityksiä yhteen voidaan auttaa nostamaan paikallisten yritysten jalostusastetta ja ammatillista osaamista. Näin paikalliset pienyritykset voivat päästä mukaan kansainväliseen toimintaan ja kehitysyhteistyöstä voidaan vähitellen siirtyä kaupalliseen yhteistyöhön.
Kun paikallisosaaminen kasvaa ja paikallisten yritysten toimintamahdollisuudet laajenevat, kasvaa myös elintaso alueella. Tämä on omiaan ehkäisemään köyhyydestä ja turvattomuudesta kumpuavien konfliktien syntymistä.
Luovaa ajattelua kehitysyhteistyöhön
Kehitysyhteistyö tuleekin ymmärtää kirjona erilaisia prosesseja, eikä suinkaan yhtenä mallina jota voisi automaattisesti hyödyntää eri olosuhteissa.
Myös kehitysyhteistyössä on tilaa luovalle ajattelulle ja innovaatioille muuttuvassa maailmassa. Ilman turvallisuutta ei voida luoda pohjaa kestävälle kehitykselle, eikä toisaalta kestävää rauhaa kriisialueilla onnistuta rakentamaan ilman kehitystä. Rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet ja kehitys ovat kaikki yhteydessä toisiinsa ja riippuvaisia toisistaan.
Kesäkuussa kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuoden erityisteema on kestävä vihreä kasvu, ihmisarvoinen työ ja yritykset.
