Rouva Twinning jää eläkkeelle
Eläkkeelle syyskuussa jäävä neuvotteleva virkamies Eija-Leena Linkola on kokenut vahvaa työn imua koko pitkän työuransa ajan.
”Kiehtovaa työtä on ollut aina, eikä kenkiä ole tarvinnut raahata perässään töihin mennessä. Hyvät työyhteisöt ja innostavat tehtävät ovat olleet työelämän suuri suola”, ulkoministeriön Twinning-tiimin vetäjä Eija-Leena Linkola sanoo.
Pitkän ja kiinnostavan uran valtionhallinnossa tehnyt Linkola tuli ulkoministeriöön kymmenisen vuotta sitten siirtämään Twinning-toimintaa valtiovarainministeriöstä – ja jäi sille tielleen. Twinningissä suomalainen asiantuntemus auttaa yhteistyömaita kehittämään julkista hallintoaan.
Hallintojen kehittäminen on kulkenut punaisena lankana hänen urallaan.
”Monta kertaa olen saanut istua puhtaan pöydän ääreen ja hoitaa tehtävää, jota kukaan muu ei ole koskaan tehnyt”, hän sanoo.
Kokemusta monesta näkökulmasta
Twinning tuli osaksi Linkolan työtä vuonna 1999, jolloin hän käynnisti sitä Suomessa muiden tehtäviensä ohella. 2000-luvun alkuun ajoittuu kausi EU:n komissiossa, jossa hän oli rakentamassa toiminnan sääntöjä.
Käytännön tuntumaa Linkola haki Tšekistä vuosina 2001–2003.
”Tehtävänäni oli valmistaa heidän ministeriöitään EU-kuntoon sekä uudistaa henkilöstöhallintoa ja budjetointia. Vedin siellä laajaa valtiovarainministeriön hanketta, jossa oli mukana kaikkiaan 50 suomalaista ja ranskalaista asiantuntijaa”, hän kertoo.
Twinningistä on Linkolan mukaan tullut komissiolle menestystarina, joka on laajentunut uusiin maa-alueisiin. Mukana on nyt 25 maata, joiden kanssa tehdään päivittäin yhteistyötä.
Avoin ja laaja yhteistyökumppanien määrä on hänen mielestään työn suola. ”Jokaisen kanssa saa asennoitua eri tavalla, sillä toimintakulttuuri ja -tavat ovat erilaisia.”
Twinning-työtä tehdään tulokset mielessä.
”Tulosohjaus oli jo aikoinaan VM:ssä käytössä. Tiimillämme on omat tulostavoitteet, joita seurataan tarkasti. Olemme ylittäneet ne useampina vuosina”, Linkola sanoo.
Markkinointia ja sparrausta
Markkinointi on keskeinen osa työtä, sillä virastojen ja ministeriöiden johto on saatava kiinnostumaan ja asiantuntijat innostumaan lähtemään mukaan.
”Kustannuspaine on kova joka puolella ja virastot miettivät tarkkaan, mihin asiantuntijat kulloinkin työllistetään. Näyttää kuitenkin siltä, että ne arvostavat Twinningin mahdollisuuksia vuorovaikutuksessa tapahtuvaan kansainväliseen kehittämistyöhön. Se kasvattaa viraston osaamista ja kansainvälistä näkyvyyttä”, Linkola tuumii.
Myös tarjousvaiheessa virastot kaipaavat tukea oikeiden myyntiargumenttien löytämisessä, sillä kilpailu hankkeista on kovaa jäsenmaiden kesken. Hankkeesta voi olla kilpailemassa kuusikin tarjousta.
Linkolan mukaan suomalaiset virastot eivät ole tottuneet tuomaan esiin vahvuuksiaan ja myymään osaamistaan.
Metsätöitä, matkoja ja konsulttihommia
Kesästä Eija Linkola aikoo nauttia kesämökillään muun muassa metsätöitä tehden. Syksyllä tuoretta eläkeläistä houkuttavat asiantuntijatehtävät, joita tuntuisi olevan tarjolla.
”Voisin katsoa miltä tuntuisi toimia yksityisellä puolella esimerkiksi konsulttina”, hän miettii.
Ulkoministeriön työhön on liittynyt pyrähdyksiä eri maihin. ”Olisi hienoa tutustua niihin paremmin. Esimerkiksi Kreikan ja Kroatian kanssa olen tehnyt viimeiset kolme vuotta töitä. Kreikan hieno saaristo vetää puoleensa”, hän kertoo ja mainitsee myös Marokon kiinnostavan.
Twinningissä yhteistyötä tehdään EU:n ehdokasmaiden sekä eteläisten ja itäisten naapurimaiden kanssa. Rahoitus siihen tulee EU:n naapuruus- ja laajentumispolitiikan rahoituskanavista.
Suomeen on saatu kaikkiaan 175 hanketta, joiden keskikoko on 1–1,5 miljoonaa euroa. Niistä sata on Suomen vastuulla ja lopuissa mukana on toinen jäsenmaa. EU maksaa hankkeiden välittömät kulut.
”Haemme tavallaan takaisin EU:n jäsenmaksurahaa Suomeen ja saamme jalansijaa näissä maissa. Hallintoa ja lainsäädäntöä kehittämällä on pohjustettu parempaa liiketoimintaympäristöä ja jälkimarkkinoita suomalaisille yrityksille. Suomen julkinen hallinto on korkeatasoista ja olen voinut viedä sitä ylpeänä maailmalle. Siinä mielessä voin hyvillä mielin lähteä eläkkeelle”, Linkola sanoo.
Marja-Leena Kultanen
Kirjoittaja työskentelee viestintäsuunnittelijana ulkoministeriössä.
