Suomi on saavuttamassa EU:n ilmastotavoitteet etuajassa
EU:n energiapolitiikan perusperiaatteet ovat kestävyys, kilpailukyky ja toimitusvarmuus. EU:n energiapolitiikan tavoitteet ovat yhtenäiset Suomen omien kansallisten tavoitteiden kanssa. Vaasassa syyskuun lopussa järjestetty Kasvun karavaani –tapahtuma ruoti EU:n uutta energiastrategiaa.
Euroopan unionissa kukin jäsenmaa huolehtii itse energiapolitiikastaan, mutta EU:n sisäinen yhteistyö ja energiaa koskevien tavoitteiden asettaminen on tiivistynyt. Lissabonin sopimus toi EU:n energiapolitiikalle selkeämmän oikeudellisen perustan.
Energiaunionia ei rakenneta vain Brysselissä
EU:n komissio julkisti helmikuussa 2015 energiaunionistrategian. Energiaunionin päätavoite on varma, kestävä, kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen energiansaanti kaikille eurooppalaisille.
”EU:n energiaunionia ei rakenneta vain Brysselistä käsin. Työ tehdään jäsenmaissa”, energia-asioista vastaava komission varapuheenjohtaja Maros Šefčovič painotti Vaasassa.
”EU:ssa energiahinnat kuluttajille ja PK-yrityksille ovat edelleen jopa 2-3 korkeammat kuin USA:ssa”, hän harmitteli.
Energiaunioni on myös turvallisuutta
Energiaunionin tarkoituksena on vähentää EU-maiden riippuvuutta yksittäisistä energiantoimittajista ja lisätä yhteistyötä naapurimaiden kesken erityisesti energian toimitushäiriöiden aikana. Energiavirtoja unionin sisällä tulisi vapauttaa eli energian pitäisi virrata vapaammin sisärajojen yli EU-maasta toiseen.
”Energiaunioni on tärkeä ennen kaikkea Euroopalle turvallisuuden vuoksi”, muistutti Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok/EPP).
Energiatehokkuus on lisäksi energiaunionin keskeinen periaate, koska sitä parantamalla vähennetään energiankulutusta ja myös kustannuksia ja riippuvuutta EU:n ulkopuolisista energiantuottajista. Myös vähähiilisyys on energiaunionin tavoite.
”Digitalisaatio on vyörynyt jo useille talouden sektoreille ja tulee varmasti myös energiasektorille. Ei riitä, että tuetaan pelkästään energiasektoria vaan tulee luoda edellytyksiä myös digitalisaation kehitykselle”, muistutti Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri (sd., S&D).
Tavoitteena energian sisämarkkinat
Komission varapuheenjohtaja Šefčovičin mukaan Suomi pärjää erinomaisesti EU:n energiatavoitteiden 20-20-20 täyttämisessä.
Työ- ja elinkeinoministeriön energia-osaston ylijohtaja Riku Huttusen olikin syytä olla Vaasassa varsin tyytyväinen Suomen tilanteeseen.
”Kun puhutaan EU:n vuodelle 2020 asettamista 20-20 -tavoitteista, on Suomi-juna moniin muihin EU-maihin verrattuna hyvässä vauhdissa.”
Huttusen arvion mukaan esimerkiksi tavoitteeksi asetetun uusiutuvan energian osuus on jo nyt Suomessa 37 %, kun tavoitteeksi EU:n tasolla asetettiin 38 % vuonna 2009.
”Voikin sanoa, että Suomi täyttää 20-20-20 -vaateet näillä näkymin jo vuonna 2019.”
Huttusen mukaan EU:n energiaunionista on selvää hyötyä siinä mielessä, että se selventää EU:n energiapolitiikkaa. Hän toivoo strategian tukevan energiamarkkinoiden liian yksityiskohtaisen sääntelyn vähentämisessä. Nyt pitäisikin keskittyä energian sisämarkkinoiden kehittämiseen.
”Sähkö, kaasu ja sisäiset yhteydet ovat tärkeimmät”
Team Finland esillä Kasvun karavaaneissa
Kasvun karavaani -tapahtuma kokosi Vaasaan edustavan kaartin EU-vaikuttajia ja energia-alan asiantuntijoita. Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus on mukana Kasvun karavaani –kiertueella valtionhallinnon EU-toimijan ja EU-viestijän roolissa. Ulkoministeriölle tapahtumat tarjoavat samalla mahdollisuuden markkinoida ministeriön yrityksille tarjottavia Team Finland –palveluja.
”Tavoitteenamme on kaikin keinon poistaa viimeisinkin kynnys yrityksille ottaa edustoihimme yhteyttä. Olemme maailmalla teitä varten”, Eurooppa- ja lähialueviestinnän yksikön päällikkö Ville Cantell totesi.
Viime keväänä käynnistyneen Kasvu karavaani-kiertueen tarkoituksena on tarjota tietoa EU:n tarjoamista mahdollisuuksista kehittää alueiden elinkeinoelämää ja parantaa ihmisten elämänlaatua. Tapahtumat tarjoavat myös areenan EU-kansalaiskeskustelulle. Tapahtumia järjestävät Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto, ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus, eduskuntatiedotus ja paikalliset toimijat. Seuraava järjestetään näillä näkymin Oulussa loppuvuodesta.
