Osastopäällikkö Liisa Talonpoika on optimisti kriiseistä huolimatta
Ulkoasiainministeriön Eurooppa-osaston tuore osastopäällikkö Liisa Talonpoika kertoo uransa EU-asioiden parissa alkaneen oikeastaan vahingossa.
”Ensimmäisiä pestejä avustajana vuonna 1990 sattui olemaan kauppapoliittisella osastolla, missä silloin valmisteltiin Suomen ETA-sopimusneuvotteluja. Ulkomaankomennuksen jälkeen vuorossa oli paikka EU-sihteeristössä, joka silloin sijaitsi ulkoministeriössä. Sihteeristön siirtyessä valtioneuvoston kansliaan oli luontevaa lähteä komennukselle Brysseliin”, Talonpoika muistelee.
Sillä tiellä hän on edelleen; Eurooppa- ja EU-asiat ovat osoittautuneet kohtaloksi.
”Päätin jo uran alkuvaiheessa, että EU-asiat kannattaa opetella, koska Suomesta oli tullut EU:n jäsenmaa.”
”Suomi on nyt ollut kaksikymmentä vuotta EU-jäsen. Kauheasti en ole huomannut enää keskustelua siitä, onko jäsenyys hyvä asia vai. Se on tavallaan jo itsestäänselvyys, edut ovat haittoja suuremmat”, Talonpoika pohtii.
Yhteensovittamista ja yhteistyötä
UM:n Eurooppa-osaston tehtävänä on yhteensovittaa ministeriön vastuulla olevia EU-asioita. EU-tasolla aikataulut kiristyvät koko ajan ja esimerkiksi huippukokoustahti on nykyään paljon kiivaampi kuin vielä muutama vuosi sitten. Tämä kaikki vaikuttaa Eurooppa-osastonkin työhön.
Asiat hoituvat Talonpojan mukaan kyllä, kiireestä huolimatta. Yhteistyö, ei siiloutuminen, on kaiken perusta ja laadun tae. On kaikkien etu, että UM edustustoineen palvelee hyvin niin muuta valtionhallintoa, yrityksiä kuin kansalaisiakin.
Kriiseistä tulipaloihin
Vanha toteamus on, että EU kehittyy kriisien kautta. Ja erilaisia kriisejä on EU:ssa nähty.
”Aiemminkin EU:ssa oli vaikeita asioita pöydällä. Mutta nyt voidaan puhua jo tulipalojen sammuttelusta. On talouskriisiä, Ukrainan tilanne sekä kaikkein akuuteimpana tällä hetkellä muuttoliike”, Talonpoika toteaa.
Tilanne on viime vuosina EU:ssa ollut yhtä kriisienhallintaa, vaikka Euroopan unioni ei ole kriisinhallintaorganisaatio.
”Kriisien vuoksi menetetään paljon energiaa ja etenkin huomiota niin sanotulta ruisleipätyöltä eli lainsäädännön valmistelulta. Se on ja pysyy EU:n tärkeänä perustehtävänä ja jää nyt vähän kriisien takia varjoon. Yli puolet Suomenkin lainsäädännöstä tulee muodossa tai toisessa EU-koneistosta, joten asia on tärkeä.”
Kaikesta huolimatta Talonpoika sanoo olevansa optimisti:
”Uskon, että on opittu siitä mikä on mennyt pieleen, esimerkiksi EMUn suhteen. Nyt pitää sitten tehdä jatkossa toisin, esimerkiksi yhteisten sääntöjen noudattamisen osalta.”
”Myös EU:n ulkosuhdepalvelu antaa EU:lle lihaksia toimia tehokkaammin ulkopolitiikan saralla. Koska suuret kriisit ja ongelmat sijaitsevat usein Euroopan ulkopuolella, tarvitaan myös globaalia yhteistyötä muun muassa YK:n ja suurvaltojen kanssa.”
Tärkeä edustustoverkko
Yksi olennainen osaston tehtävä on edustustoverkon tukeminen maailmalla.
”Tehtävämme on tukea edustustoja niin, että ne voivat keskittyä oikeiden asioiden tekemiseen. Edustustomme raportointityö on tärkeää, eikä sellaista tee kukaan muu suomalaistaho. Sen analysointi, miksi joku maa tekee kuten tekee ja mihin suuntaan kehitys on menossa, on tärkeää tietoa niin ministeriölle kuin vaikkapa yrittäjille”, Talonpoika painottaa.
Kiireettömät harrastukset auttavat jaksamaan
Kiireisten aikataulujen ja kokousrumban jälkeen Talonpoika rentoutuu aikatauluttomissa harrastuksissa.
”Työskennellessäni suurlähettiläänä Haagissa, mistä palasin tänä syksynä, innostuin toden teolla puutarhanhoidosta. Siinä hommassa menetän ajantajuni täysin. Myös kiireetön ulkoilu ja pyöräily tasapainottavat työarkea.”
