Turkki ja Länsi-Balkanin maat toivovat EU:lta solidaarisuutta
Kolumni
Eurooppaan odotetaan tänä vuonna jopa miljoonaa turvapaikanhakijaa. Maareittejä pitkin ns. Itäisen Välimeren tai Länsi-Balkanin kautta heitä on tähän mennessä saapunut 280 000. Alueen maat odottavat EU:lta solidaarisuutta ja tukea. Myös miljoonia pakolaisia vastaanottaneet Turkki, Jordania ja Libanon tarvitsevat apua. EU:n ulko- ja sisäministerit keskustelivat Luxemburgissa kumppanimaiden kollegojensa kanssa kriisin ratkaisuvaihtoehdoista.
Pelkästään Turkissa, Jordaniassa ja Libanonissa on yhteensä neljä miljoonaa syyrialaista pakolaista. Arvioiden mukaan Turkin kahdesta miljoonasta pakolaisesta noin kymmenen prosenttia on lähtenyt etsimään parempaa elämää Eurooppaan tehden ensin lyhyen merimatkan Kreikan puolelle ja jatkaen siitä matkaa joko junalla, bussilla tai jalan kohti Keski-Eurooppaa.
Turkki on EU:n tärkeä kumppani pakolaiskysymyksessä
Turkille pakolaiskysymys ei ole myöskään uusi, vaan Turkkiin on saapunut Syyrian sisällissodan aikana tasaisesti pakolaisia. Turkki on käyttänyt yli seitsemän miljardia dollaria pakolaisista huolehtimiseen. Se tarjoaa kaikille rekisteröityneille pakolaisille esimerkiksi pääsyn terveydenhuoltopalveluihin, ilmaiseksi. Se pyrkii huolehtimaan syyrialaisten, irakilaisten ja afgaanilasten koulunkäynnistä. Turkkilaislapset ovat koulussa aamupäivisin ja iltapäivisin opetuskieleksi vaihtuu arabia, kun on pakolaislasten vuoro käydä koulua. EU:lle Turkki on keskeinen kumppani pakolaiskriisin hoitamisessa.
Turkki toivoo EU:lta solidaarisuutta pakolaiskysymyksen hoitamisessa ja ratkaisemisessa. Yhtenä ratkaisuna Turkki on ehdottanut turva-alueen luomista itäiseen Turkkiin, jossa pakolaiset voisivat asua turvallisesti. Lisäksi Turkki toivoo EU:n rahallista tukea pakolaisista huolehtimiseen, leirien perustamisesta Turkin merivartioston tukemiseen.
Turkki on EU:n kanssa jäsenyysneuvotteluja käyvä maa jase toivoo myös, että EU tunnustaisi sen Länsi-Balkanin maiden ohella turvalliseksi lähtömaaksi.
EU:n näkökulmasta Turkin rooli muuttoliikkeen hallinnassa on keskeinen, koska tällä hetkellä tuhannet pakolaiset kulkevat Turkin kautta Eurooppaan. Turkin ja Kreikan välinen raja, joka on EU:n ulkoraja, tulisi turvata paremmin.
Länsi-Balkanin maat kovan paineen alla
Kun Välimeren ylitse kulkeva muuttoreitti koitui kohtalokkaaksi tuhansille pakolaisille, muuttui Länsi-Balkanin reitti, pääasiassa Makedonian ja Serbian kautta, houkuttelevaksi vaihtoehdoksi saavuttaa Eurooppa. Kymmenet tuhannet pakolaiset kulkevat näiden maiden läpi kahdessa kolmessa päivässä, ilman että maiden viranomaisilla on kykyä tai kapasiteettia rekisteröidä pakolaisia.
On hyvin todennäköistä, että talvea kohti Länsi-Balkanin kautta Eurooppaan pyrkivien määrä vähenee hetkellisesti. YK:n pakolaisjärjestö UNCHR:n arvion mukaan kuitenkin viimeistään maaliskuussa Serbiaan ja Makedoniaan saapuu jälleen noin 5000-6000 pakolaista päivittäin.
Kuten Turkki, myös Länsi-Balkanin maat odottavat solidaarisuutta EU:lta. Luxemburgissa järjestettiin 8.10. Itäisen Välimeren ja Länsi-Balkanin muuttoreittiä koskeva korkean tason konferenssi, jossa EU-maiden sisä- ja ulkoministerit keskustelivat ensimmäistä kertaa yhdessä Länsi-Balkanin maiden, Turkin, Jordanian ja Libanonin kanssa pakolaistilanteen ratkaisemisesta.
Ministerit antoivat julkilausuman, jossa muun muassa luvataan entistä enemmän apua Jordanialle, Libanonille ja Turkille sekä kauttakulkumaille pakolaisista huolehtimiseen ja heidän rekisteröintiinsä. EU:n apu käsittää sekä taloudellista tukea että teknisen tason yhteistyön lisäämistä EU:n ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston Frontexin, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston EASOn, poliisivirasto Europolin ja oikeudellisen yhteistyön yksikön Eurojustin kautta.
Minna-Mari Mourujärvi
Kirjoittaja on ulkoasiainsihteeri
Lisätietoa
Itäisen Välimeren ja Länsi-Balkanin muuttoreittiä koskeva korkean tason konferenssin julkilausuma (EN)
