”Poikkeuksellisia toimia poikkeuksellisina aikoina”
Kolumni
Mietteitä Junckerin komission ensimmäisestä vuodesta
Vuosi sitten työnsä aloittanut luxemburgilaisen Jean-Claude Junckerin luotsaama komissio haluaa olla edeltäjiään poliittisempi ja tarjota selkeitä painopisteitä sekä kohdennettuja toimia. Työtä tehdään varapuheenjohtajien koordinoimissa tiimeissä kymmenen poliittisen prioriteetin edistämiseksi. Komissio joutuu kuitenkin samaan aikaan ratkomaan useita unionin yhtenäisyyttä koettelevia kriisejä.
Jean-Claude Junckerin johtaman EU:n komission ensimmäinen vuosi on takana, ja toisen vuoden työohjelma on juuri hyväksytty. Työohjelman otsikko on ”No time for business-as-usual” , mikä kertoo siitä, millaisena komissio näkee Euroopan tilanteen juuri nyt.
Kriisejä on koettu ennenkin, mutta harvoin on pöydällä ollut yhtä monta sellaista asiaa, jotka koettelevat unionin yhtenäisyyttä näin perustavanlaatuisella tavalla. Talouskriisin, Ukrainan sodan ja Kreikan velkaongelmien rinnalle on noussut pakolais -ja maahanmuuttovirtojen hallinta kaikkine ulottuvuuksineen. Samanaikaisesti Iso-Britannia arvioi uudelleen EU-suhdettaan ja valmistautuu tätä koskevaan kansanäänestykseen.
Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellista otetta, ja tämä on ollut Junckerin tavoite alusta asti. Juncker on ensimmäinen komission puheenjohtaja, joka valittiin tehtävään EP-vaalien kärkiehdokkaiden joukosta. Hän onkin katsonut saaneensa kansalaisilta poliittisen valtakirjan uudistaa unionia ja muuttaa komission työskentelytapoja, ja toiminut sen mukaisesti.
Poliittinen komissio ja projektitiimit
Juncker on halunnut palauttaa politiikan EU:n toiminnan keskiöön. Komission on oltava Euroopan tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisten ratkaisujen tarjoaja. Kasvottoman ja kaikenkattavan eurooppalaisuuden sijaan tarjotaan selkeitä painopisteitä ja kohdennettuja toimia. Vähemmän, mutta parempaa. Uusia asioita uudella tavalla toteutettuna. Poikkeuksellisia toimia poikkeuksellisina aikoina − joitakin komission iskulauseista lainatakseni.
Ulkoisesti moni asia onkin muuttunut. Komissio on ensi kertaa organisoitunut varapuheenjohtajien koordinoimien teemakohtaisten tiimien ympärille. Viisivuotiselle toimikaudelle on asetettu kymmenen poliittista prioriteettia, jotka ovat toimineet myös vuosittaisten työohjelmien selkärankana. Tiedotustoiminta on keskitetty komission puheenjohtajan alaisuuteen ja avoimuutta on lisätty. Sääntelyn parantaminen on nostettu lainsäädäntötyön johtoajatukseksi, ja komission jäsenten vuoropuhelua kansalaisten ja jäsenvaltioiden parlamenttien kanssa on tiivistetty.
Muutokset myös tuntuvat. Keskusteluissa komission virkamiesten kanssa kuulee yhteistyön eri komissaarien ja pääosastojen välillä parantuneen tiimityöskentelyn myötä.
Toiminnan tavoitteet ovat selkeämmät, ja poliittisuus toimii myös motivaatiotekijänä – ainakin niille, jotka ovat toiminnan keskiössä. Priorisointi nimittäin tarkoittaa myös sitä, ettei kärkihankkeita riitä kaikille. Jo nyt on selvästi havaittavissa, että komission julkisuuskuvaa hallitsee kourallinen komissaareja muiden puurtaessa taka-alalla. Esimerkiksi kilpailuasioista vastaava tanskalainen Margrethe Vestager on ollut paljon julkisuudessa komission kovisteltua Googlen kaltaisia suuryrityksiä EU:n kilpailusääntöjen rikkomisen vuoksi.
Mepeillä työt vähissä
Myös Euroopan parlamentti on kärkiehdokashankkeen nostattamasta alkuinnostuksesta toivuttuaan havahtunut huomaamaan, että vähemmän ja paremmin tarkoittaa alkuvaiheessa ennen muuta vähemmän. Komissio antaa vain 23 uutta lainsäädäntöaloitetta vuonna 2015, kun edellisen komission keskiarvo oli 130 esitystä vuodessa.
Osassa valiokunnista onkin tyhjäkäyntiä, kun lainsäädäntöehdotuksia ei riitä käsiteltäväksi. Toisaalta tämä antaa enemmän aikaa päivänpoliittiselle keskustelulle täysistunnoissa – uudenlaista kulttuuria sekin.
Tuottaako uudenlainen toiminta sitten parempia tuloksia? Vielä on liian aikaista vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ensimmäisen vuoden aikana on julkistettu useita poliittisia toimenpidesuunnitelmia liittyen esimerkiksi energiaunioniin, sisämarkkinoiden kehittämiseen tai digitaaliseen agendaan. Näiden toteutusta koskeva lainsäädäntö on suurelta osin vasta työpöydällä.
Investointirahasto syntyi ennätysajassa
Konkreettisia tuloksiakin kuitenkin jo on: varapuheenjohtaja Kataisen luotsaama investointirahasto saatiin valmiiksi ennätysajassa, kesällä 2015. Eikä pakolaistilanteen tai Kreikan kriisin johdosta toteutettuja toimiakaan tule aliarvioida. Junckerin henkilökohtaisen kiinnostuksen sanotaan kohdistuvan ennen muuta euroalueen tulevaisuuden pohtimiseen, ja myös tässä työssä on päästy alkuun ns. viiden puheenjohtajan raportin pohjalta.
Toivoa siis sopii, että toimintatapojen muutos ja rakenteiden ravistelu johtavat myös tuloksiin – pelissä kun ei ole ihan vähän. Euroopan kilpailukyky ja hyvinvointi, globaali kestävä kehitys ja oikeudenmukaisempi maailma, Junckerin kymmentä prioriteettia vapaasti mukaillen. Meillä unionin kansalaisilla on tässä pelissä joka tapauksessa vain voitettavaa,sillä olivat ajat poikkeuksellisia tai eivät, yksin näistä ongelmista ei enää selvitä.
Lotta Nymann-Lindegren
Kirjoittaja on erityisasiantuntija
