Laajentuminen tukee taloudellista ja poliittista vakautta Länsi-Balkanin maissa ja Turkissa
Tällä hetkellä EU:n laajentumisprosessissa ovat mukana Turkki sekä Länsi-Balkanin maat; Montenegro, Serbia, Albania, Bosnia-Hertsegovina, Makedonia ja Kosovo. Turkin kanssa on käyty liittymisneuvotteluja jo vuodesta 2005, mutta neuvottelut etenevät hitaasti.
Laajentumisstrategiassaan komissio vakuuttaa pitävänsä kiinni ”perusasiat ensin” ‑periaatteesta. Oikeusvaltioperiaate, perusoikeudet, demokraattisten instituutioiden vahvistaminen ja julkishallinnon uudistaminen sekä talouskehitys ja kilpailukyky ovat edelleen tärkeimpiä vaatimuksia.
Uudistusten täytäntöönpano on kuitenkin usein puutteellista. Komissio aikoo jatkossakin varmistaa, että maat asettavat etusijalle olennaiset uudistukset. Myös Suomi tukee aktiivisesti laajentumisprosessin jatkumista, sovittujen periaatteiden pohjalta.
Länsi-Balkanin alue kehittyy vaikka paljon on vielä tekemättä
Viime vuosina Länsi-Balkanilla on tapahtunut huomattavaa edistystä, mutta jäljellä on silti suuria haasteita. Oikeusvaltioperiaate ei toteudu, koska maiden oikeuslaitokset eivät ole riittävän riippumattomia, tehokkaita tai vastuuvelvollisia. Järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjumiseksi tarvitaan päättäväisiä toimia, jotta mailla olisi näyttöä tutkinnasta, syytteiden nostamisesta ja lopullisten tuomioiden antamisesta.
Vaikka perusoikeudet ovat pääpiirteissään kirjattu lakiin on niiden käytännön soveltamisessa ongelmia. Sananvapauden turvaaminen on erityisen hankalaa, ja joissakin maissa kehitys on mennyt taaksepäin.
Julkishallinnon uudistamista on jatkettava määrätietoisesti, jotta mailla olisi tarvittavat hallinnolliset valmiudet ja keinot torjua laajalle levinnyttä politisoitumista ja avoimuuden puutetta.
Myös demokraattisten instituutioiden toimintaan pitää kiinnittää huomiota. Uudistusten juurruttaminen yhteiskunnan kaikille tasoille edellyttää, että paikallista yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa tiivistetään entisestään.
Useimmilla mailla on suuria ongelmia talouden ohjausjärjestelmän ja kilpailukyvyn kanssa. Talouskehitys on avainasemassa työpaikkojen luomiseksi, kasvun tukemiseksi ja investoijien kiinnostuksen herättämiseksi.
Turkille ruusuja ja risuja
Komission mukaan ehdokasmaa Turkki on kehittynyt hyvin yhtiöoikeuden, rahoituspalvelusekorin, TEN-verkkojen, tieteen ja tutkimuksen aloilla. Lisäksi tavaroiden vapaata liikkuvuutta, immateriaalioikeuksia, ulkosuhteita, elinkeinopolitiikkaa, tulliliittoa ja varainkäytön valvontaa on valmisteltu lupaavasti.
Turkki on myös osoittanut joustavuutta äärimmäisen hankalassa muuttoliiketilanteessa.
Toisaalta komission raportissa ilmenee takapakkia oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien toteuttamisessa. Lisäksi turvallisuustilanne Turkissa on huono. Sovittelu kurdien kanssa tyrehtyi, vaikka jonkin asteista positiivista kehitystä aiemmin oli saatu aikaan. Samaan aikaan Turkkia kohtasi 2000-luvun tuhoisin terorri-isku Ankarassa 10. lokakuuta 2015 vasemmiston ja opposition rauhanmarssilla.
Syrjintää ja sananvapausongelmia
Komission mukaan Turkki kaipaa kipeästi kattavaa lakia syrjinnän kitkemiseksi, linjassa EU:n normien kanssa. Naisten, lasten, seksuaalivähemmistöjen ja sosiaalisesti syrjäytyneiden oikeudet tulisi taata Turkissa.
Sananvapauden kehityksessä nähtiin toivoa jo useita vuosia Turkissa, mutta viimeisen kahden vuoden aikana kehitys on kääntynyt selkeästi huonompaan. EU:ta huolettavat median vapaus sekä uudet oikeusjutut, joita on nostettu toimittajia ja sosiaalisen median toimijoita vastaan.
Maan talous sen sijaan on kehittynyt ja Turkkia voidaankin pitää toimivana markkinataloutena. Maalla nähdään olevan hyvät edellytykset toimia EU:n markkinoilla ja kestää kilpailupaineet. Silti Turkki tarvitsee talouteenkin rakenteellisia uudistuksia parantaakseen työmarkkinoitaan ja palveluitaan.
Turkin laajentumisraportti (EN)
Albania
Albania on ehdokasmaa. Maalle myönnettiin ehdokasmaan asema 2014.
Jotta jäsenyysneuvottelut voidaan käynnistää Albanian kanssa, maan täytyy panna täytäntöön uudistuksia, erityisesti oikeuslaitoksen toimintaan liittyen. Lisäksi parannuksia kaivataan esimerkiksi korkeakoulutuksen, tutkimuksen, maaseudun kehittämisen, kaupungistumisen ja kuluttajapalveluiden saroilla.
Albanian talous kehittyy vaatimattomasti kohti toimivaa markkinataloutta. Erityisesti maan tulisi keskittyä julkisen talouden vakauttamiseen, parantaa talousarvioinnin sekä oikeusvaltion periaatteita.
Albanian laajentumisraportti (EN)
Bosnia-Hertsegovina
Bosnia-Hertsegovina on mahdollinen ehdokasmaa. Maalta vaaditaan uudistusohjelman toteutusta, jotta EU voi harkita jäsenyyshakemuksen vastaanottamista.
Maan markkinatalouden kehitys on vasta aluillaan, vaikka henkiseen, teolliseen ja kaupalliseen omaisuuteen kuuluvien oikeuksien valmistelu onkin hyvällä mallilla.
EU vaatii merkittäviä parannuksia ja institutionaalista yhteistyötä etenkin järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa taistelussa. Merkittäviä puutteita on havaittavissa myös ihmisoikeuksien toteutumisessa.
Bosnia-Hertsegovinan laajentumisraportti (EN)
Kosovo
Kosovo on mahdollinen ehdokasmaa. Kosovossa on tapahtunut edistystä lokakuussa 2015, kun EU allekirjoitti viimein vakautus- ja assosiaatiosopimuksen Kosovon kanssa. Sopimus on ensimmäinen merkittävä ensiaskel yhteistyölle EU:n kanssa. Albania, Montenegro, Serbian ja Makedonia ovat allekirjoittaneet sopimuksen.
Talouskilpailu on maassa edelleen heikkoa. Myös maatalouden kehitystä on jarruttanut huono tuottavuus.
Kosovon laajentumisraportti (EN)
Makedonia
Makedonia on ehdokasmaa. Maalle myönnettiin ehdokasmaan asema 2005. Komission raportin mukaan jäsenyysprosessi on nyt kriittisessä vaiheessa. Komissio lupaa jatkaa neuvotteluja, mikäli maa osoittaa edistyvänsä tavoitteissaan.
Maassa on havaittu merkittäviä poliittisia vaikeuksia viime vuosien aikana. Raportissa viitataan valtion virkamiesten syyllistyvän perusoikeuksien rikkomiseen, oikeuslaitoksen autonomiaan puuttumiseen, median vapauteen, korruptioon ja vaalien vapauteen.
Makedonian laajentumisraportti (EN)
Montenegro
Montenegro on ehdokasmaa. Maalle myönnettiin ehdokasmaan asema 2010. Jäsenyysneuvottelut aloitettiin kesäkuussa 2012.
Kahdeksan lukua on käyty neuvotteluissa läpi. Hyvää edistymistä on havaittu oikeusvaltioperiaatteiden kehityksessä, oikeuslaitoksen itsenäisyyden tukemisessa ja korruptioon puuttumisessa. Kuitenkin kehittämisen varaa on vielä toimielinjärjestelmässä sekä taistelussa järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota vastaan.
Montenegron laajentumisraportti (EN)
Serbia
Serbia on ehdokasmaa. Maalle myönnettiin ehdokasmaan asema 2012. Jäsenyysneuvottelut Serbian kanssa aloitettiin virallisesti 21. tammikuuta 2014. Keväällä 2015 Serbia sai valmiiksi toimintasuunnitelmansa oikeusvaltioperiaatteen lukujen 23 ja 24 avaamiseksi.
Serbian talous on toipumassa taantumasta, mutta yleisesti ottaen maa edistyy vakaus- ja assosiaatiosopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisessä. Serbiaa on koetellut muuttoliikekriisi, jolle ei toistaiseksi näy loppua.
Serbian laajentumisraportti (EN)
