EU uudistaa turvallisuuspoliittista strategiaansa

EU:ssa ulko-ja turvallisuuspoliittista strategiaa uudistetaan. Työn olisi tarkoitus olla valmiina ensi kesänä. Suurlähettiläs Sofie From-Emmesberger edustaa Suomea EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa (COPS). From-Emmesbergerin mukaan muuttoliikekysymys ja terrorismin torjunta tulevat näkymään päivitettävässä strategiassa. Suomi pitää tärkeänä yhä yhtenäisempää EU-toimintaa ulko-ja turvallisuuspolitiikassa.

Sofie From-Emmesberger toimii Suomen COPS-suurlähettiläänä Brysselissä. Kuva: Kaisa Amaral

Mitä uutta ensi kesänä julkistettava EU:n uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia eli niin sanottu globaalistrategia tuo tullessaan?

”EU:ssa hyväksyttiin vuonna 2003 turvallisuusstrategia, jota täydennettiin vuonna 2008. EU:n globaali toimintaympäristö on muuttunut sen jälkeen ja Lissabonin sopimuksen myötä EU:n on tullut uusia ulkopolitiikan tekijöitä.

Ensi kesäkuussa valmistuvan EU:n uuden laajan ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian toivotaan ohjaavan EU:n työtä tässä uudessa toimintaympäristössä. Suomi pitää uuden strategian laatimista erittäin tärkeänä ja nostimme sen tarpeen esiin ensimmäisten jäsenmaiden joukossa jo vuonna 2009.

Strategiassa on tarkoitus käsitellä uusia toimintatapoja esimerkiksi konfliktien estämisessä ja ratkaisemisessa. Muuttoliikekriisi osoittaa, että tämän lisäksi on panostettava vielä enemmän myös lähtömaiden kehitykseen. Myös kumppanuuksien merkitystä korostetaan eli vielä tiiviimmällä yhteistyöllä päästään pidemmälle.”

”Arvelen että jo strategian laadintaprosessissa tulee linkki EU:n kansalaisiin olemaan vahva. Kansalaisille halutaan osoittaa, että EU:n toiminnalla ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on merkitystä kansalaisten elämään ja että sillä voidaan vaikuttaa.

Strategian aikajänteeksi on suunniteltu 6-8 vuotta. On siis pystyttävä katsomaan tämän päivän ykköskysymysten lisäksi myös tulevia laajempia kehityskulkuja.”

”Pieni kirjoittajatiimi työstää strategiaa. Jäsenvaltioilla on edustajat verkostossa, jota tiimi konsultoi säännöllisesti strategian sisällöstä. Lisäksi järjestetään monessa EU-maassa ja myös EU:n ulkopuolisissa maissa teemakohtaisia työpajoja. Suomessa järjestetään tammikuussa unionin suhteisiin Venäjän ja itäisten naapurimaiden kanssa keskittyvä työpaja.”

Onko Eurooppaa kohdannut pakolaiskriisi vaikuttamassa strategian sisältöön?

”Pakolaiskriisi vaikuttaa nyt kaikkeen EU:n toimintaan ja antaa väistämättä värinsä myös strategiatyöhön. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kautta voidaan vaikuttaa muuttoliikkeen perussyihin. Tämä tulee varmastikin olemaan jossain muodossa myös osa strategiaa – muun muassa konfliktinestoon, rauhanvälitykseen ja varhaiseen toimintaan panostetaan vielä enemmän. 

Muuttoliikkeseen vaikuttavat myös sellaiset seikat kuin ilmastonmuutos, väestönkasvu ja luonnovaroista käytävä kilpailu. Turvallisuuspolitiikkaa on siis ymmärrettävä laajasti.

EU:n kumppanit ja jäsenmaiden kansalaiset seuraavat unionin toimintaa muuttoliikkeen hoitamisessa. EU:n roolia ja uskottavuutta globaalina toimijana voidaan punnita myös siinä valossa miten hoidetaan tältä osin kotikenttää.”

Mitä asioita Suomi erityisesti haluaa saada mukaan strategiaan?

”Strategian tulisi määritellä selkeästi unionin tärkeimmät tavoitteet: mitä EU haluaa saavuttaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla. On määriteltävä yhteiset intressimme, jotka perustuvat jaettuihin arvoihimme.

Yksi Suomen keskeisistä tavoitteista on, että EU:n toiminta olisi nykyistä kokonaisvaltaisempaa ja että se hyödyntäisi kaikkia omia työvälineitään yhä yhtenäisemmin.

Eri voimavarojen ja keinojen yhdistämisellä nykyistä paremmin unioni voi todella lisätä vaikutusvaltaansa maailmassa. Esimerkiksi kytkemällä saumattomammin kriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön voitaisiin vahvistaa kriiseistä toipuvien maiden omia kykyjä vastata uusiin uhkiin.

Strategian tulisi myös vahvistaa EU:n ulkoisten politiikkojen yhtenäisyyttä muun muassa huomioimalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan kytkennät kestävän kehityksen haasteisiin.”

”Suomelle on myös tärkeää, että strategia antaa suuntaviivat unionin vahvistamiseksi turvallisuusyhteisönä. Strategian tulee sisältää tavoitteita yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi niin kriisinhallinnan kuin puolustusyhteistyön osalta, käsittäen puolustuksen laajassa merkityksessä.”

”Ranskan tuore päätös vedota EU:n keskinäisen avunannon lausekkeeseen on nyt ilman strategiaakin tuonut uuden ulottuvuuden EU:n turvallisuuspolitiikkaan.

Kuten muuttoliikekysymys  tai terrorismin vastainen toiminta on osoittanut, tulee EU:n ulkoisten ja sisäisten politiikkojen ja toimien olla nykyistäkin paremmin toisiaan täydentäviä. Strategian tulisi vahvistaa EU:n laajentumispolitiikan jatkumista ja myös kehittää naapuruuspolitiikkaa.”

”Lisäksi kirjaus arktisista alueista olisi hyvä saada mukaan, koska alueen merkitys paitsi taloudellisesti, myös ulkopolitiikan piirissä kasvaa tulevina vuosikymmeninä. ”