EU-vuoden alku: vauhtia, vaaroja ja vakaata menoa
Kolumni
Köln, Istanbul, Puola, Tanska ja Lontoo. Vuodenvaihteen lomakauden jälkeen tapahtumat Euroopassa ja naapurimaissa ja niitä seuranneet keskustelut mediassa kuohuvat jo täyttä päätä. Taustamusiikkina soi David Bowien moniulotteinen musiikki. Puheenjohtajakautensa aloittaneella Hollannilla on edessään aimo urakka selvitäkseen perusagendan lisäksi kaikista eteentulevista käänteistä.
Oma kauteni Brysselin EU-edustuston lehdistövirkamiehenä on nyt puolivälissä. Aloitin syksyllä 2013, ja alun karusellista toivuttuani eteen tuli ensimmäinen iso yllätys. Maidanin aukion tapahtumat Ukrainassa löivät asioita tarkasti seuranneetkin ällikällä eikä maassa ole vieläkään, kaksi vuotta myöhemmin, näköpiirissä pysyviä ratkaisuja tai myönteistä taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. EU:n Venäjä-pakotteet olivat vuoden 2014 isoja päätöksiä ja ne ovat edelleen voimassa, talouspakotteiden osalta tällä erää heinäkuun 2016 loppuun saakka.
Puheenjohtajamaan Hollannin ykkösteemoja on kasvu ja työllisyys, ja Euroopan komission strategisten investointien ohjelma on tapetilla. Varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen roadshow kiersi EU:n joka kolkassa ja työ jatkuu. Monen vuoden kurimuksen jälkeen EU-maille on näköpiirissä parempia aikoja, vaikkakaan hyvät ajat eivät vielä heijastu Suomen talouskasvuun.
Euroopan parlamentin puhemies, saksalainen Martin Schulz, kuvasi pari iltaa sitten viime vuotta Euroopan integraation vaikeimmaksi vuodeksi. Viime vuosi starttasi terrori-iskulla Charlie Hebdoon, ja terroritekojen järkyttävä sarja on jatkunut tänä vuonna muun muassa Istanbulissa, jossa uhreina oli saksalaisia turisteja. Tehokkaampaa rajavalvontaa pohditaan seuraavan kerran reilun viikon kuluttua Amsterdamissa, jonne Hollanti on kutsunut sisä- ja oikeusministerit epäviralliseen kokoukseen.
Muuttoliike ratkaisua vailla
Kesällä puolestaan kiihtyi muuttoliike EU-maihin, ja nyt kun saldo on ylittänyt jo yli miljoona tulijaa on useissa EU-maissa vedetty uusia johtopäätöksiä. Jäsenmaat ovat yksi toisensa jälkeen tarkentaneet ja tiukentaneet turvapaikanhakijoille tarjottavia etuja. Viime päivinä kohua on herättänyt etenkin tanskalaisten päätös edellyttää turvapaikanhakijoilta eräänlaista omavastuuta ja antaa viranomaisille oikeus takavarikoida yli 1 300 euron omaisuuden.
Kukapa olisi osannut ennakoida, että vuoden 2016 alussa EU-maiden välisille rajoille on pystytetty aitoja ja jopa vapaan liikkuvuuden periaatteet Pohjoismaiden välillä eivät enää toimi Ruotsin ja Tanskan välillä?
Komissiolta odotetaan parin kuukauden kuluttua taas uusia ehdotuksia muuttoliikekysymysten ratkaisuun. EU-maiden kesken ei ole helppoa löytää yksimielisyyttä herkässä asiassa, ja tähän mennessä on nähty enemmän isoja päätöksiä kuin niiden toteuttamista. Eniten julkisuudessa on ihmetelty niin sanottuja sisäisiä siirtoja. Sovituista 160 000 turvapaikanhakijan siirrosta tulomaista muihin EU-maihin on toteutunut alle 300. Tästä pienestä määrästä on muuten Suomen osuus noin sata.
Vähemmän visioita, enemmän toimintaa
Hollanti on etukäteen ilmoittanut keskittyvänsä olennaiseen pragmaattisella, käytännön läheisellä tyylillä. Se aikoo putsata pöytää eli viedä loppuun asti useita jo edellisen komission esittämiä hankkeita, joihin kuuluvat muun muassa itämeren monivuotinen hoitosuunnitelma, neljäs rautatiepaketti ja osakkeenomistajien oikeuksia koskeva direktiivi. Maalla on myös energiaa viedä uutta eteenpäin ja työtä vaatii myös sekä kansainvälisen Pariisin ilmastosopimuksen seuranta että EU:n oman ilmasto- ja energiapaketin työstäminen.”
Kevään iso teema on myös kiertotalous, johon suomalaisille läheinen biotalous ja cleantech hyvin mahtuvat.
Monta vuotta viriteltyä pankkiunionia on viety pitkälle ja viimeisten päätösten jouduttamiseksi on juuri perustettu erityinen ad hoc-työryhmä, jonka työlistalla on kiistanalainen talletusten suoja.
Unohtuiko listasta jotain? Aivan varmasti. Puolan joutuminen komission oikeusvaltioperiaatetutkintaan. Britannian kanssa väännettävä sopu maalle räätälöitävästä EU-sopimuksesta. Kreikka velkaongelmineen. Katalonian itsenäistymisinto. Päästökattodirektiivi. Jne. jne.
Jotakin voi kuitenkin sanoa 100-prosenttisella varmuudella. Kesällä EU-vetovastuun siirtyessä Slovakialle olemme kokeneet ison joukon asioita, jotka tulivat yllättäen ja pyytämättä. Tässä onkin se Euroopan unionin ja David Bowien samankaltaisuus. Bowie teki monipuolista musiikkia, vaihtoi tyyliä, yllätti kerta toisensa jälkeen. Euroopan unionikaan ei pärjää vanhoja malleja toistamalla.
Oma kauteni täällä EU-edustustossa on siis puolivälissä, jäljellä vielä matkaa kesään 2018. Kristallipallon näkymä niin kauas on usvainen. Pikku hiljaa käynnistyy varautuminen neljän vuoden päähän eli Suomen puheenjohtajakauteen. Oppia siihen otetaan muun muassa hyvin pärjänneeltä pikkumaalta, Luxemburgilta ja käytännön toimia nyt korostavalta no-nonsense Hollannilta.
Leena Brandt
Kirjoittaja on EU-edustuston lehdistöneuvos
