Helpotusta ikäihmisten ja vammaisten elämään
Kolumni
EU haluaa parempia ja halvempia tuotteita toimintarajoitteisille henkilöille. Tämä on lähtökohta Euroopan komission joulukuussa antamalle ehdotukselle tavaroiden ja palveluiden esteettömyysvaatimusten yhtenäistämiseksi. Neuvotteluista on odotettavissa haastavat, vaikka halu helpottaa toimintarajoitteisten ihmisten elämää yhdistääkin jäsenmaita ja eri hallinnonaloja.
EU:ssa elää noin 80 miljoonaa toimintarajoitteista henkilöä. Joukossa on paljon vammaisia ja ikääntyviä ihmisiä. Väestön ikääntyessä toimintarajoitteisten ihmisten määrä on lisääntymässä nopeasti.
Euroopan komission selvitysten mukaan EU:ssa ei ole vielä toimintarajoitteisten henkilöiden käytettävissä asianmukaisesti olevien, nk. esteettömien tuotteiden sisämarkkinoita. Jäsenvaltiot soveltavat esteettömiin tuotteisiin hyvin erilaisia lähestymistapoja, määritelmiä ja säännöksiä.
Toiminnallista esteettömyyttä
Niinpä komissio antoi viime joulukuussa direktiiviehdotuksen tavaroiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksista. Ehdotus kattaa laajan kirjon erilaisia tuotteita tiekonelaitteista pankkipalveluiden kautta puhelinpalveluihin ja liikennepalveluihin, sähköisiä kirjoja ja verkkokauppaa unohtamatta, vain joitain esimerkkejä mainitakseni.
Esteettömyys liitetään ehdotuksessa tuotteiden toiminnallisiin ominaisuuksiin. Toisin sanoen direktiivin soveltamisalaan kuuluvat tavarat ja palvelut tulisi tehdä sellaisiksi, että myös toimintarajoitteinen henkilö kykenee niitä käyttämään. Nämä toiminnalliset ominaisuudet on määritelty ehdotuksessa hyvin yleisluontoisesti. Direktiivi listaa parisenkymmentä tällaista ominaisuutta tuoteryhmittäin. Esimerkiksi monien tuotteiden käyttöohjeiden edellytetään olevan kuluttajan saatavilla eri aisteja käyttämällä, ymmärrettävästi, havaittavasti ja riittävän suurikokoisena. Teknisiä ja numeerisia vaatimuksia direktiivi ei sisällä.
Kohtuullisen laajaa hyötymistä
Ehdotus välttää kohtuuttomien velvoitteiden asettamista tavaroiden ja palveluiden tuottajille. Direktiivi koskisi ensinnäkin vain uusia, direktiivin voimaantulon jälkeen lanseerattuja tuotteita. Toiseksi tuottaja itse arvioisi esteettömyysvelvoitteiden täyttymisestä tuotteidensa osalta ja raportoisi arvionsa tulokset direktiivin toimeenpanoa valvovalle kansalliselle markkinavalvojalle. Mikäli esteettömyysvaatimusten noudattaminen olisi tavaroiden tai palveluiden tuottajalle kohtuutonta, voidaan tuottaja vapauttaa direktiivin velvoitteista.
Direktiivin hyväksymisestä hyötyisivät ensinnäkin toimintarajoitteiset henkilöt. Esteettömien tuotteiden sisämarkkinat toisivat heidän käyttöönsä parempia tuotteita halvemmalla. Toimintarajoitteisen henkilöiden joukko on direktiiviehdotuksessa hyvin monenkirjava, sillä direktiivi kattaisi lähtökohtaisesti lähes kaikki mahdolliset toimintarajoitteet, olivat ne fyysisiä, henkisiä, älyllisiä, aistiperusteisia tai iästä johtuvia.
Myös erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset hyötyisivät komission arvioiden mukaan EU-tason yhteisistä esteettömyysvaatimuksista. Juuri niiden on vaikeaa ja usein jopa mahdotonta tarjota tuotteitaan rajojen yli, kun jäsenvaltiot − ja joskus jopa aluehallinnot ja kunnat − asettavat tuotteille toisistaan eroavia vaatimuksia. Komission laskelmien mukaan direktiivin toimeenpano toisi tuottajille 20 miljardin euron säästöt vuonna 2020.
Yhdenmukaiset EU-tason esteettömyysvaatimukset tukisivat komission mukaan myös eurooppalaisten tuotteiden kilpailukykyä esteettömien tuotteiden globaaleilla markkinoilla.
Monimutkainen neuvotteluprosessi
Direktiiviehdotuksen taustalla on myös YK:n vammaisyleissopimus, jonka yksi sopijaosapuoli EU on. Yleissopimus asettaa osapuolille esteettömyyttä koskevia velvoitteita. Direktiiviehdotuksella pyritään tukemaan näiden velvoitteiden yhteneväistä toimeenpanoa EU:ssa, direktiivin soveltamisalaan ehdotettujen tuotteiden osalta.
Lisäksi direktiiviehdotus liittyy pitkään neuvoteltavana olleeseen nk. yhdenvertaisuusdirektiivin, jolla muun muassa pyritään takaamaan vammaisten henkilöiden esteetön ja syrjimätön pääsy julkisiin rakennuksiin ja kulttuurillisesti merkittäville monumenteille.
Neuvottelut esteettömyysdirektiiviehdotuksesta ovat vasta alkaneet, mutta Alankomailla on puheenjohtajamaana erittäin kunnianhimoisia tavoitteita neuvottelujen etenemisen suhteen.
Direktiiviehdotus on kuitenkin siis varsin moniulotteinen, eikä vielä ole ihan selvää, mitä sen toimeenpano jäsenvaltioilta ja yrityksiltä käytännössä edellyttäisi. Jäsenvaltioiden kannanmuodostus ehdotukseen vaatiikin laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä ja erilaisten näkökulmien huomioon ottamista.
Neuvotteluprosessi on erittäin mielenkiintoinen. On kuitenkin myönteistä havaita, että kaikkia jäsenvaltioita ja eri hallinnonaloja yhdistää halu parantaa toimintarajoitteisten ihmisten elämän laatua ja elinolosuhteita. Tällaista yksimielisyyttä on ehkä vaikea löytää näinä aikoina.
Saa nähdä, mikä on neuvottelutilanne puolen vuoden kuluttua.
Antero Kiviniemi
Kirjoittaja on sosiaalipolitiikan erityisasiantuntija EU-edustustossa
