Arktisen talouden tilanne: ladut kunnossa huonosta kelistä huolimatta
”Välttämättömät investoinnit tehdään, mutta muita lykätään. Suomalaisilla on lamatunnelmat päällä, eikä hyviinkään hankkeisiin ja mahdollisuuksiin tartuta.” Näin tiivistää arktisen talouden tunnelmat Lapin kauppakamarin kokenut toimitusjohtaja Timo Rautajoki. Ulkona sataa räntää, mutta siitä huolimatta mies suunnistaa haastattelun jälkeen hiihtämään Ounasvaaralle. Keli on huono, mutta ladut silti hyvässä kunnossa – vähän niin kuin arktinen talous.
Lapin Kauppakamari on jo useiden vuosien ajan julkaissut pienen valkean kirjan. Arctic Business Forum -vuosikirjasta on tullut arktisen talouden ja politiikan seuraajien välttämättömyystyökalu, sillä kirjaan on koottu aineistoa, jota muuten on vaikea löytää. ”Vuosikirja ja kaksipäiväinen kovatasoisten puhujien värittämä Business Forum ovat meidän pääpanoksemme arktiseen politiikkaan. Tähän asti meidän pohjoinen äänemme on kuulunut hyvin”, Timo Rautajoki sanoo.
Tulossa uusia avauksia
Lapin, Oulun ja Kainuun alueiden lisäksi kauppakamarin vuosikatsauksessa tarkastelun alla ovat Norrbottenin ja Västerbottenin läänit Ruotsista, koko Pohjois-Norja sekä Murmanskin ja Arkangelin alueet Venäjältä. Käynnistyneitä tai todennäköisesti käynnistyviä hankkeita listalla on lähes 40 miljardin euron edestä. Suomen osuus tästä on 16 miljardia. Suurin investoinneista on Fennovoiman kahdeksan miljardin ydinvoimala Pyhäjoelle.
Ehkä mielenkiintoisin uusi avaus Suomen paketissa on kiinalaisomisteisen Kaidin suunnitelma rakentaa biodieseljalostamo Kemiin. Hanke on lanseerattu näyttävästi julkisuuteen ja rahoitusneuvottelut Suomen valtion, Euroopan unionin ja muiden rahoittajien kanssa ovat käynnissä. Jos kaikki menee kohdalleen, niin investointipäätös tehdään loppuvuodesta, rakentaminen alkaa ensi vuonna ja uusi tehdas on tuotannossa 2019.
Pohjoinen otetaan tosissaan
Kyseessä olisi toistaiseksi suurin kiinalaisten tekemä teollisuusinvestointi Suomessa. Hankkeen hintalappu on tällä hetkellä miljardi euroa. Hanketta vetävä toimitusjohtaja Pekka Koponen luettelee koko joukon Lappia ja Kemiä sijaintipaikaksi puoltavia seikkoja: ”Raaka-ainetta on hyvin saatavilla, satama ja muu infrastuktuuri kohdallaan sekä aikaisemmin Vapon juuri Kemiin tekemät jalostamosuunnitelmat.”
Timo Rautajoki näkee kiinalaisten näkyvän esiin marssin taustalla isomman linjan. ”Kiinan lisäksi myös muut Arktisen neuvoston tarkkailijamaat ovat ottaneet pohjoisen tosissaan. Japanilaiset ja eteläkorealaiset ovat myös liikkeellä.”
Kaidi ei suinkaan ole ainoa arktisella businesskartalla tuikkiva kointähti. Toimitusjohtaja Rautajoki kaivaa esiin myönteisten uutisten listansa: ”Lapin matkailu, uusia omistajia kaivoksille ja valtion panostukset liikenneväyliin.”
Matkailubisneksellä vauhti päällä
Matkailuala on takonut päättyvällä talvikaudella hurjia lukuja pöytään. Lapissa kävi peräti 80.000 matkailijaa enemmän kuin edellisellä kaudella. Nyt mietitään ja tehdään kuumeisesti työtä, että vauhti pysyisi samana myös tulevina vuosina. Avainasemassa ovat lentoyhteydet, joita onkin luvassa lisää Kittilään ja Rovaniemelle. Lapin Kauppakamari on laskenut, että hotelli- ja majoitusinvestointeihin käytetään lähimmän vuoden aikana 100-200 miljoonaa euroa.
Tulevien vuosien menestyksen eväitä rakennetaan myös viime vuonna käynnistyneessä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten matkailuorganisaatioiden isossa Visit Arctic Europe -yhteishankkeessa. Tavoitteena on sujuvoittaa yhteistyötä maiden välillä ja tarjota matkanjärjestäjille toimivia, rajat ylittäviä matkailutuotteita.
