Onko EFTA vielä olemassa?
Usein, kun kerron, että työskentelen EU-edustustossa mm. EFTA/ETA-asioiden parissa, saan vastaani hämmästyneen kommentin: siis onko EFTA vielä olemassa?
Suomalaisten mielissä EFTA (Euroopan vapaakauppajärjestö) sijoittuu aikaan ennen EU:ta, kylmän sodan vuosiin, jolloin Suomen askelia Euroopan suuntaan valvottiin vatupassilla, ja Pohjois-Euroopassa käytiin kiivasta keskustelua Euroopan yhdentymisen vaihtoehdoista. EFTA syntyi rinnakkaisratkaisuksi EY:lle, kunnes muuttui sen odotushuoneeksi. Useimmille. Suomi solmi FINEFTA-liitännäissopimuksen vuonna 1961, liittyi EFTA:n täysjäseneksi 1986 ja erosi järjestöstä liityttyään EU:n jäseneksi 1995.
EFTA kuitenkin porskuttaa edelleen. Vuonna 1960 perustetussa järjestössä on tänä päivänä neljä jäsentä – Sveitsi, Norja, Islanti ja Liechtenstein. Sveitsin osalta yhteistyö on kuitenkin huomattavan erilaista, koska se ei kuulu ETA-sopimukseen, joka muodostaa EFTA -ja EU-maiden yhteisen vapaakauppajärjestelyn.
ETA-sopimuksen nojalla Norja, Islanti ja Liechtenstein voivat osallistua EU:n sisämarkkinoihin yhtäläisin ehdoin EU:n jäsenvaltioiden kanssa, ja yhteistyötä tehdään myös mm. koulutuksen, tutkimuksen, ympäristön- ja kuluttajansuojan sekä sosiaalipolitiikan aloilla. Vastaavasti ETA-maiden on myös saatettava automaattisesti voimaan EU:n tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta koskeva sääntely – ilman oikeutta osallistua sitä koskevaan päätöksentekoon. Toimeenpanoa valvoo komission sijaan niiden oma valvontaelin, EFTA Surveillance Authority, ja rikkomusmenettelyt käsitellään EFTA-tuomiostuimessa Luxemburgissa. ETA-maat maksavat erikseen osallistumisestaan EU:n ohjelmiin, kuten Erasmus-opiskelijavaihtoon tai erilaisiin tutkimusohjelmiin, ja ne tukevat myös omien rahoitusmekanismiensa (ETA- ja Norja- tuet) kautta taloudellisten ja sosiaalisten elintasoerojen kaventamista Euroopassa. Vuosina 2009 – 2014 tämä tuki oli yhteensä 1,79 miljardia euroa, ja siitä hyötyi 16 EU-maata.
EU:n ja EFTA/ETA-maiden suhde onkin hyvin dynaaminen; EFTA-maat ovat EU:n kolmanneksi tärkein kauppakumppani Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen, palvelukaupassa jopa kakkosena, arjen yhteistyötä on monella tasolla ja matkailu on vilkasta. Ja kuten läheisissä suhteissa aina, myös hankauskohtia löytyy. ETA-sopimuksen ulkopuolinen Sveitsi joutuu neuvottelemaan kaikesta yhteistyöstä erikseen, ja EU:n ja Sveitsin välinen kahdenvälinen sopimusviidakko on versonut niin monimutkaiseksi, että parhaillaan neuvotellaan sille uusia puitteita. Sveitsi on viime aikoina nostanut esille myös EU-alueelta tulevan maahanmuuton, jota se haluaisi rajoittaa helmikuussa 2014 asiasta järjestetyn kansanäänestyksen seurauksena. EU:lle työvoiman liikkuvuus taas on olennainen osa sisämarkkinoita, ja se on myös muistuttanut, ettei Sveitsin talous pyörisi ilman 1.3 miljoonaa EU-taustaista maahanmuuttajaa ja satoja tuhansia päivittäin Sveitsissä työskenteleviä rajat ylittäviä työntekijöitä. EFTA-maiden kanssa väännetään kättä myös vientituista ja tuontitulleista – tulliyhteistyö kun ei kuulu ETA-sopimuksen piiriin – ja Norjan ja Islannin kanssa kalastuskysymyksistä (myös maatalous- ja kalastuspolitiikka on ETA:n ulkopuolella).
Yhteinen sävel on kuitenkin aina lopulta löytynyt – sen verran tärkeää EU:n sisämarkkinoihin osallistuminen EFTA- maille on. Suomen näkökulmasta ETA-ratkaisulla on erityinen arvo siinä, että se kytkee EU:n ulkopuoliset pohjoismaat, Norjan ja Islannin, osaksi sisämarkkinoita ja säännöllistä poliittista keskustelua EU-tasolla. Tämä täydentää hyvin pohjoismaiden piirissä tehtävää yhteistyötä, jossa EU-asiat ovat myös jatkuvasti merkittävämmässä roolissa. Suomi toimii vuonna 2016 pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana, ja yksi vuoden teemoista on ”enemmän pohjoismaista hyötyä EU:ssa”. Tavoitteena on mm. lisätä käytännön yhteistyötä lainsäädännön toimeenpanoon liittyen – koskeehan esim. sisämarkkinalainsäädäntö ETA:n kautta yhtä lailla myös Norjaa ja Islantia – ja pyrkiä myös vahvistamaan pohjoismaisittain tärkeiden teemojen, kuten avoimuuden ja hyvän hallinnon, näkyvyyttä EU-tasolla.
EFTA on siis kaikkea muuta kuin historiaa. Suuriin otsikoihin ylletään harvoin, mutta työ on jatkuvaa ja tuottaa tuloksia. Kannattaa tutustua.
Lisätietoja EFTA:sta ja ETA-sopimuksesta mm. järjestön omilla sivuilla http://www.efta.int/
Lotta Nymann-Lindegren
