EU:n globaalistrategiassa realismi ja idealismi yhdistyvät
EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini esitteli EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian ”Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa” Eurooppa-neuvostolle kesäkuussa. Globaalistrategian edeltäjä, Euroopan turvallisuusstrategia oli vuodelta 2003. Uudelle strategialle oli siis jo tarvetta.
Tulevina vuosina EU:n ulkoista toimintaa ohjaa realistinen arvio nykyisestä strategisesta ympäristöstä sekä toisaalta idealistinen pyrkimys luoda parempi maailma. EU ei voi eristäytyä ulkoisten uhkien pelossa vaan sen pitää toimia yhteistyössä muun maailman kanssa.
Strategia korostaa myös vahvemman Euroopan merkitystä EU-kansalaisten turvallisuuteen.
Brexit ei pysäyttänyt maailmaa
Strategia julkaistiin vain muutamia päiviä Ison-Britannian Brexit-kansanäänestyksen jälkeen. Mogherini toteaakin strategian esipuheessa, että vaikka EU:lla on sisäisiä haasteita, maailma ei pysähdy. EU:n yhteisen näkemyksen ja toiminnan vahvistaminen korostuvat entisestään brittien kansanäänestyksen tuloksen jälkeen.
Mogherini esitteli EU-jäsenmaiden ulkoministereille näkemyksiään strategian toimeenpanosta epävirallisessa EU:n ulkoministerikokouksessa eli niin sanotussa Gymnich-kokouksessa syyskuun alussa ja sai ajatuksilleen tuen jäsenmailta.
Lokakuun ulkoasiainneuvostossa on tarkoitus antaa päätelmät, joissa todetaan keskeiset linjat strategian toimeenpanossa. Ensimmäisistä tuloksista raportoidaan kesäkuussa 2017.
Suomi painotti EU:n yhtenäisyyttä ja arktista
Strategian laadinnassa Mogherinilla oli johtorooli mutta hän kuuli laajalti myös jäsenmaita ja tutkijayhteisöä. Suomikin osallistui aktiivisesti strategian valmisteluun.
Suomi nosti globaalistrategian valmisteluvaiheessa esiin muun muassa EU:n yhtenäisyyden ja sisäisen solidaarisuuden vahvistamisen sekä kunnianhimoiset tavoitteet yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventämiseksi. Suomi toivoi myös nykyistä enemmän painotusta konfliktinestoon ja varhaiseen toimintaan.
Suomi halusi nostaa arktisen yhteistyön kehittämisen EU:n ulkosuhteiden yhdeksi painopisteeksi.
Venäjä-suhteiden osalta Suomi korosti vuoropuhelun tärkeyttä, mutta toisaalta halusi huomioida yhteistyön rajoitteet, mikäli Venäjä ei noudata kansainvälistä oikeutta.
Suomi katsoo tavoitteidensa onnistuneen strategiassa hyvin.
EU:lla on strategiassa viisi ensisijaista tavoitetta:
Unionin turvallisuus:
EU:n globaalistrategia alkaa EU:n sisältä. EU vahvistaa toimiaan puolustuksen, kyberturvallisuuden, terrorismin torjunnan, energian ja strategisen viestinnän alalla.
Valtioiden ja yhteiskuntien kriisinsietokyky EU:n itäisessä ja eteläisessä naapurustossa:
Valtioiden ja yhteiskuntien selviytymiskykyyn Keski-Aasiaan asti ulottuvassa itäisessä, ja Keski-Afrikkaan asti ulottuvassa eteläisessä naapurustossamme panostetaan. EU tukee erilaisia väyliä selviytymiskyvyn vahvistamiseksi ja kehittää tehokkaampaa muuttoliikepolitiikkaa Eurooppaa ja sen kumppaneita varten.
Tiukkoihin ja oikeudenmukaisiin ehtoihin perustuva EU-liittymisprosessi on Länsi-Balkanin maiden ja Turkin kriisinsietokyvyn vahvistamisen kannalta elintärkeä.
Yhdennetty lähestymistapa konflikteihin:
EU osallistuu rauhanrakentamiseen ja edistää inhimillistä turvallisuutta. Se ehkäisee kriisejä viipymättä ja panostaa vakauttamiseen.
Yhteistyöhön perustuvat alueelliset järjestelmät:
Maailmassa, johon kohdistuu samanaikaisesti globaaleja ja paikallisia paineita, on alueellinen dynamiikka erityisen tärkeää. EU tukee yhteistyöhön perustuvia alueellisia järjestelmiä kaikkialla maailmassa.
Kestävä rauha voidaan saavuttaa vain kokonaisvaltaisilla sopimuksilla, jotka perustuvat laajapohjaisiin, syviin ja kestäviin alueellisiin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin. EU edistää ja tukee näitä.
Globaalihallinta 2000-luvulla:
EU on sitoutunut kansainväliseen oikeuteen perustuvaan maailmanjärjestykseen, jolla turvataan ihmisoikeudet, kestävä kehitys ja pääsy maapallon yhteisiin luonnonvaroihin. Tämä sitoumus merkitsee pyrkimystä pikemminkin muuttaa nykyistä järjestelmää kuin vain pitää se ennallaan.
EU tukee YK:ta ja pyrkii kehittämään maailmanlaajuisesti koordinoituja toimia kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen sekä valtioiden ja valtiosta riippumattomien toimijoiden kanssa.
Katso myös:
- EU:n globaalistrategiasta keskustellaan Vaasassa 19. syyskuuta. Lisätietoa tilaisuudesta tapahtumakalenterissamme.
- EU:n globaalistrategia (pdf)
