EU:ssa enemmän huomiota saamelaisille
Saamelaisten, Euroopan ainoan alkuperäiskansan, oikeuksien toteutumisesta keskusteltiin Ihmisoikeusliiton seminaarissa Inarissa. Kieli, kulttuuri ja perinteet ovat edellytys alkuperäiskansan säilymiselle. Saamelaisille toivotaan enemmän myös EU:n huomiota.
Saamelaisille oma edutusto Brysseliin?
Euroopan parlamentin suomalaisjäsen Sirpa Pietikäinen kannusti saamelaisia perustamaan oman edustuston Brysseliin. ”Omasta kontaktipisteestä olisi varmasti jatkossa suuri hyöty”, sanoi Pietikäinen, joka osallistui videoyhteyden kautta Ihmisoikeusliiton, Suomen saamelaisten keskusjärjestön ja Lapin yliopiston arktisen keskuksen järjestämään saamelaisten asemaa käsitelleeseen seminaariin Inarissa.
Sirpa Pietikäisen mielestä saamelaisten kysymykset eivät tällä hetkellä saa Euroopan unionissa tarpeeksi huomiota, vaikka kyseessä on EU:n ainoa alkuperäiskansa. ”EU:n ulkopuolisten kansojen kysymyksiä seurataan ulkosuhdehallinnossa, mutta saamelaisten asiat eivät ole tällä hetkellä minkään pääosaston seurannassa.”
Pietikäinen aikoo ottaa asiaan kantaa toimiessaan parlamentin raportoijana komission ja ulkosuhdehallinnon yhteisessä arktisen politiikan tiedonannossa. Pietikäinen ottaa raportissa esille myös arktisella alueella tapahtuvan maankäytön ja yritystoiminnan ympäristövaikutusten arvioinnin.
Suomelle huomautuksia
Lapin yliopiston Arktiseen keskukseen kuuluvan Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin vanhempi tutkija Leena Heinämäki sanoi, että Suomi on saanut vuosien varrella useita huomautuksia ja kehotuksia saamelaisten ihmisoikeuskysymyksissä, mutta asiat eivät ole edenneet. ”Yritystä kyllä ajoittain on, mutta monet katsovat nykytason riittävän.” Heinämäen mielestä Suomen perustuslaki on hyvin linjassa kansainvälisen oikeuden kanssa, mutta alemmassa lainsäädännössä on tulkintaongelmia.
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff oikeusministeriön demokratia, kieli- ja perusoikeuksien yksiköstä pitää uuden yhdenvertaisuuslain antamia suuntaviivoja melko hyvinä. ”Laista voidaan johtaa esimerkiksi viranomaisilla oleva velvollisuus edistää saamenkielisiä palveluja”, sanoi Artemjeff.
Terveyspalveluissa kieliongelmia
Utsjoella työskentelevä lääkäri Heidi Eriksenin törmää kielikysymyksiin lähes päivittäin. Hänen mukaan saamenkielten osaajia ei tällä hetkellä ole läheskään tarpeeksi. Eriksenin mielestä erityisesti mielenterveyspalveluihin pitäisi Suomen puolella kiinnittää enemmän huomiota. Naapurimaissa mielenterveyspalvelut ovat huomattavasti paremmin jalkautuneet.
Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen allekirjoittaa kielikysymyksestä aiheutuvat ongelmat. Rekrytointipohja on usein kapea ja päteviä työntekijöitä on vaikea saada. Kunnanjohtaja pelkää, että soteuudistus saattaa entisestään hankaloittaa tilannetta, jos valtion tukea ei saada riittävästi esimerkiksi erillisrahoituksen kautta.
Mitä pitäisi tehdä?
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sanoi, että hoidettavien, neuvoteltavien ja valmisteltavien asioiden lista on pitkä. ”Perustuslaissa saamelaisten asema on määritelty varsin vahvasti, mutta alemmassa lainkäytössä meidät usein unohdetaan.” Käytännön työlle pitää olla riittävät edellytykset.
Saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja Pekka Aikio nosti nuorison esille. ”Nuoret haluavat opetella kielen.Tähän heille pitäisi luoda mahdollisimman hyvät edellytykset.”
Teatteriohjaaja Pauliina Fedoroff piti tärkeänä historian tunnustamista ja tunnistamista: ”Tarvitaan tutkimusta menneestä eri näkökulmista yhdessä saamelaisyhteisön kanssa.”
Ihmisoikeusliitto järjesti ”Suomi, EU ja saamelaisten asema – Miten ihmisoikeudet toteutuvat arktisella alueella?” -seminaarin yhteistyössä muun muassa Lapin yliopiston Arktisen keskuksen kanssa 7.10.2016. Tilaisuus on saanut tukea kansalaisjärjestöjen valtionavuista Eurooppa-tiedottamiseen.
