EUE-kolumni: Afrikkaan ja naapuruusmaihin investointeja tukemaan kestävää kehitystä
EU etsii innovatiivisia ratkaisuja tukeakseen kestävää kehitystä kumppanimaissaan Afrikassa sekä EU:n naapurustossa. Pyrkimyksenä on vastata globaalin muuttoliikkeen haasteisiin, luoda työpaikkoja ja saavuttaa parempia tuloksia kehitysavussa yhdessä yksityisten yritysten kanssa. Kestävämpään ratkaisuun päästään muun muassa parantamalla lähtömaiden olosuhteita ja tukemalla niiden kehitystä. EU:n kumppanimaiden tueksi onkin valmisteilla eurooppalainen kestävän kehityksen rahasto.
Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin pyritään vaikuttamaan luomalla työpaikkoja ja edistämällä kestävää kehitystä lähtömaissa, joissa tulevaisuuden näkymät ovat usein heikot. Esimerkiksi pääsy puhtaaseen juomaveteen ja mahdollisuus kestävän energian saantiin ovat asioita, jotka vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen elämään. Toisaalta on tärkeää tukea nuorten kouluttautumista ja työllistymistä, jotta tulevat sukupolvet pystyvät rakentamaan oman maansa tulevaisuutta.
Komission tiedonannossa 14. syyskuuta 2016 todetaan investointien ja yksityisen sektorin roolin olevan avainasemassa kestävän kasvun ja työllisyyden edistämisessä. Tiedonannossa on kaksi osaa, joista ensimmäinen on jatkoesitys Euroopan strategisten investointien rahastolle (ESIR). Toinen osa on uusi eurooppalainen ulkoinen investointisuunnitelma (UIS, englanniksi European External Investment Plan), jolla halutaan tukea kehitystä ja vaikuttaa muuttoliikkeen perimmäisiin syihin Afrikassa ja EU:n naapurialueilla etelässä ja idässä.
Kerrannaisvaikutus moninkertaistaa rahaston koon
Komission tiedonannon pohjalta valmistellaan uutta eurooppalaista kestävän kehityksen rahastoa (EKKR) kumppanimaiden hyväksi Afrikassa ja EU:n naapurustossa. Komissio ehdottaa innovatiivista järjestelyä, jossa EU:n talousarviosta katetun 1,5 miljardin euron takauksen tukena olisi 750 miljoonan euron takuurahasto. Komissio on antanut asetusehdotuksen takuurahaston ja takuujärjestelyn perustamisesta. Takuurahaston lisäksi on tarkoitus jatkaa lainojen ja lahjarahan yhdistämistä eli ns. blending-toimintaa.
Eri rahoitusmenetelmiä ja -lähteitä yhdistämällä halutaan saada aikaan rahastoa kasvattava kerrannaisvaikutus. Sen sijaan, että taloudellinen apu koostuisi ainoastaan lahjarahasta, investointeja pyritään tukemaan siten, että tuen vaikutukset käytännössä moninkertaistuvat. Rahoitusta halutaan saada liikkeelle erityisesti yksityiseltä sektorilta.
Komissio on laskenut, että kerrannaisvaikutuksen ansiosta rahaston koko nousisi vähintään 44 miljardiin euroon. Jäsenmaiden ja muiden toimijoiden vastaavalla panoksella tämä summa on tarkoitus vielä kaksinkertaistaa. Alkupääomaa otettaisiin EU:n budjetista, Euroopan kehitysrahastosta sekä blending-toimintaan Afrikan investointirahastosta ja naapuruusinvestointirahastosta. Lisäksi jäsenmaiden ja muiden toimijoiden odotetaan osallistuvan rahoitukseen.
Uusi takuurahasto ottaa mallia ESIRistä. Erona on kuitenkin toimijoiden moninaisuus, koska toiminta-alue ja tavoitteet ovat laajempia. Komissiolla olisi keskeinen rooli kestävän kehityksen rahaston hallinnoinnissa. Euroopan investointipankki, jolla on jo nyt hyvin tärkeä rooli blending-toiminnassa, voisi toimia strategisena kumppanina investointisuunnitelman toteutuksessa.
Komission ajatuksena on, että takuuta voidaan hyödyntää hankkeissa, joihin muutoin on vaikea houkutella investointeja. Kehitysrahoituslaitokset toimisivat EU:n yhteistyökumppaneina. Näin taattaisiin eri välineiden mahdollisimman onnistunut hyödyntäminen yhdessä.
Mahdollisuuksia myös suomalaisille toimijoille
Takuurahaston ja takuun lisäksi kumppanimaille halutaan tarjota teknistä tukea sekä liiketoimintaympäristön parantamiseen liittyvää tukea. Tekninen apu voi suuntautua esimerkiksi instituutioille ja oikeuslaitokselle sekä infrastruktuurille pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi. Tätä työtä tehdään jo, ja sitä voidaan suunnata uusien tavoitteiden hyväksi.
Investointisuunnitelma tukee osaltaan kestävää kehitystä kumppanimaissa, jotka ovat tulevaisuuden kasvumarkkinoita. Jos komission esitys toteutuu, Suomi on mukana strategisessa ohjausryhmässä sekä maksuosuutensa kautta investointisuunnitelman rahoituksessa. Toiminnan käynnistyessä suomalaiselle kokemukselle ja osaamiselle avautuu varmasti hyviä mahdollisuuksia. Lainsäätäjien eli neuvoston ja Euroopan parlamentin yhteinen vastuu on saada aikaan mahdollisimman hyvä ja kustannustehokas lopputulos. Toteutuessaan investointisuunnitelma olisi askel kohti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja EU:n globaalistrategian toteutusta.
Linkki komission tiedonantoon.
Kaisa Heikkilä
Kaisa Heikkilä on kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan vastuuvirkamies Suomen pysyvässä edustustossa EU
Kirjoittajasta
