EUE-kolumni: Eläinten suojelua vai kauppapolitiikkaa
Suomessa sikojen häntien typistäminen kiellettiin vuonna 1996. Ruotsia ja Suomea lukuun ottamatta possujen häntiä typistetään saparojen purennan ehkäisemiseksi kuitenkin edelleen kaikissa muissa EU:n jäsenvaltiossa säännönmukaisesti, olivat ne sitten luomupossuja tai tavanomaisesti kasvatettuja. Näin tapahtuu yhtä lailla Tanskassa, Saksassa kuin Alankomaissakin. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun joulukinkkuaika koittaa ja tekee mieli ostaa halpaa tanskalaista kinkkua.
Yhdysvaltojen kanssa käytävien TTIP-neuvottelujen SPS(sanitary/phytosanitary)-luvussa EU:n tiukkana vaatimuksena on saada eläinten hyvinvointiasiat mukaan kahdenväliseen kauppasopimukseen. USA ei tätä ole toistaiseksi hyväksynyt. Se katsoo, että asiassa on kyse eläinten hyvinvoinnista, ei kauppapolitiikasta.Tiukemmat hyvinvointivaatimukset kun luonnollisesti myös maksavat enemmän.
EU:ssa kanat eivät saa olla enää pienissä häkeissä, sioilla pitää olla tilaa liikkua ja elää lajinmukaista elämää. Tässä kaksi poikkeusesimerkkiä, joissa EU:ssa on todennetusti samat käytänteet ja vaatimukset. On esitetty myös, että kolmansista maista tuotujen elintarvikkeiden tuotannossa tai elävien eläinten kasvatuksessa on noudatettava samoja vaatimuksia ja standardeja kuin mitä EU:n vaatimukset ovat.
Lainsäädäntöä, asenteita ja välittämistä
Luonnonmukaisessa tuotannossa eläinten suojeluvaatimukset ovat yleisesti ottaen kovemmat kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomuasetuksen mukaan eläimillä pitää olla riittävästi valoa ja kuiviketta eikä kanojen nokkia saa typistää. Euroopan parlamentti haluaisi vielä nyt parhaillaan käynnissä olevissa kolmikantaneuvotteluissa luomusäädöksiin enimmäiskokovaatimukset eläinmäärille tilaa kohti. Tähän eivät jäsenvaltiot ole olleet kovin suostuvaisia. Perusteena on esitetty, että navetan tai sikalan koko ei ratkaise sitä, miten elämistä pidetään huolta. Todellinen eläinten hyvinvointi on ihmisten asenteissa ja välittämisessä.
EU:ssa ei ole kaiken kattavaa laajasti sovellettua eläinten hyvinvointilainsäädäntöä. Tätä eläinsuojelujärjestöt ja tietyt jäsenvaltiot kovasti vaativat. Komissio vastaa, että nyt on toimeenpanon aika koskien esimerkiksi sikojen häntien typistämistä, joka on kielletty direktiivillä vuonna 2008.
Lemmikkien ja sirkuseläinten eläinsuojelusta ollaan myös huolissaan. Tämä osaltaan monimutkaistaa lainsäädäntötyötä, jos soveltamisalaan kirjaimellisesti kuuluisivat maa- ja vesieläimet sekä linnut. Myös hyönteisistä keskustellaan. On tieteellistä todistetta siitä, että hyönteiset eivät koe kipua. EU:ssa pohditaankin hyönteisten käyttöä elintarvikkeissa ja rehuissa. Suomessa vastaavaa uutta eläinsuojelulakia valmistellaan kahdeksatta vuotta.
Kurassa rypevä possu on onnellinen
Omista ja muidenkin lemmikeistä tulee pitää hyvää huolta muistaen kuitenkin, että koira ja kissa ovat omia lajejaan. Ne eivät ole ihmisiä ja niiden tarpeet ovat usein erilaisia kuin meidän. Jos possu on kurainen ryvetessään ulkona savessa, se ei tarkoita, ettei sillä olisi asiat hyvin, paremminkin päinvastoin. Suomessa kanoille ei tarvitse varata ulkoilumahdollisuutta talvella, ne eivät pidä kylmästä. Laiduntavia lehmiä näkyy iloksemme paljon kun ajelee Belgiassa, Saksassa sekä Ranskassa. Ne ovat usein lihatuotantoon tarkoitettuja pitkäkarvaisia emolehmiä vasikoineen ja ne pärjäävät hyvin täkäläisissä oloissa ympäri vuoden, kuten pärjäävät Suomenkin oloissa.
Hyvinvoiva eläin tuottaa myös hyvin ja on ylpeyden aihe omistajalleen.
Kirsi Heinonen
Kirjoittajasta
