EU hyvä vai huono – kansalaiset vastaavat
Kansa on puhunut – tällä kertaa Euroopan parlamentin mielipidemittauksessa. Näinä myrskyisinä aikoina on päättäjille huojentavaa lukea, ettei unionin kannatus ole kärsinyt Brexit-puheista tai pakolaistilanteesta. Mittarit eivät kuitenkaan ole tae siitä, että poliittiset tyrskyt EU-maissa on vältetty.
Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisten aatoksia mitataan säännöllisesti paitsi parlamentin myös muun muassa Euroopan komission Eurobarometrissä. Näiden raporttien kartat paljastavat nopeasti silmäiltynäkin perusjakoja läpi Euroopan. Pohjoisessa asuu pääosin tyytyväisempiä kansalaisia – Pohjoismaat, Baltit, Saksa ja Benelux, Baltit ja Puola sekä eteläisenä poikkeuksena Espanja kuuluvat niihin maihin, joissa EU-jäsenyyttä pidetään pääosin hyvänä asiana. Suomessa näin ajattelee tosin vain 60 prosenttia kansalaisista, mutta luku on toki huomattavasti korkeampi kuin Kreikassa, Tsekeissä ja Italiassa, joissa vain kolmannes väestä peukuttaa EU:ta. Nämä luvut siis uusimmasta EP:n raportista.
Vaikka kotimaassa kuuluu äänekkäänä valittajien kuoro niin EU-tasolla Suomi kuuluu tyytyväisten joukkoon. Suomessa on myös vallalla käsitys, että kansan ääni kuuluu niin unioni- kuin Suomi-tasollakin. Kohta satavuotias Suomi voi siis kohottaa maljan demokratian toimivuudelle.
EP:n raportin kartta EU:n suunnasta vaikuttaa ensisilmäyksellä lohdulliselta, mutta värit johtavat harhaan. Vain Irlannissa edes puolet vastanneista uskoo, että EU on ylipäätään menossa oikeaan suuntaan eikä suomalaisistakaan ole kuin 37 prosenttia optimisteja. Kaikkein vähiten EU:n suuntaan uskovat kreikkalaiset (11%), ranskalaiset (14%) ja britit (16%). Kreikan talous on edelleen pahasti kuralla, britit jo äänestivätkin EU-erosta ja nyt odotetaan jännityksellä Ranskan suuntaa ensi kevään presidentinvaalien jälkeen.
Yhdessä taulukossa Suomi pitää ykkössijaa. Suomalaisista 9 kymmenestä on sitä mieltä, että eurooppalaisia yhdistävät tekijät ovat tärkeämpiä kuin heitä erottavat. Vaikka olemme geeniperimältämme aivan ”toiselta planeetalta” muihin eurooppalaisiin verrattuna, koemme yhteenkuuluvuutta – hyvä niin. Lohdullista on, että taulukon jumbosijaa pitävässä Espanjassakin yli puolet pitää yhdistäviä tekijöitä merkittävimpinä.
Viime aikoina mielipidemittaukset ovat olleet kritiikin kohteina – eihän Brexitiä eikä Trumpia eikä Ranskan Fillonia osattu ennustaa. Turhaa puhetta. On lukijoissa ja tulkitsijoissa vika, jos katsovat liian tarkkaan prosentteja, eivät harrasta lähdekritiikkiä eivätkä analysoi tarkemmin vastaajien motiiveja ja piilomotiiveja. Myös kysymyksenasettelut voivat viedä vastauksia oikeaan tai vasempaan, ylös tai alas.
Minua kiinnostaisikin nähdä enemmän mittauksia, joissa kysyttäisiin paitsi mielipiteitä, myös ihmisten tietoja mitattavista asioista. Eurooppalaisten tiedot unionin toiminnasta ja eri instituutioiden työnjaosta ovat nimittäin surkeat. Täällä Belgiassakin, Brysselin ulkopuolella, tavalliset belgialaiset eivät EU:sta puhu eivätkä siitä juuri mitään tiedä. Suomi on ollut 21 vuotta jäsenenä, mutta edelleen Brysseliin tuleville suomalaisryhmille on hyvä selittää kaupungin kuvioita alkaen ihan ABC:stä.
Mihin suuntaan paremmat tiedot sitten mielipiteitä veisivät? Sitä en lähde arvuuttelemaan, ehkä tieto vain lisäisi tuskaa.
Leena Brandt
