EU uudistaa kehityspolitiikkaansa
EU nostaa kestävän kehityksen uuden kehityspolitiikkansa kärkeen.
Euroopan Unioni uudistaa kehityspolitiikkaansa vastaamaan viime vuonna kansainvälisesti hyväksyttyjä kestävän kehityksen tavoitteita. Yhteisellä linjauksella ohjataan jäsenmaiden ja EU:n kehityspoliittisia toimia. Euroopan komissio julkaisi 22.11.2016 tiedonannon uudesta eurooppalaisesta konsensuksesta, jossa luonnostellaan kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä vuoteen 2030. Äärimmäisen köyhyyden poistaminen säilyy tärkeimpänä tavoitteena. Edellinen eurooppalainen kehityspoliittinen konsensus on vuodelta 2005 ja uudesta konsensuksen on määrä valmistua alkukesästä 2017.
Työtä nuorille
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä niin EU:n ja sen jäsenmaiden kuin kumppanimaiden, kansalaisyhteiskunnan, kansainvälisten järjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa. Jokaisella maalla on vastuu omasta kehityksestään, mutta EU voi toimia kehitysmaiden tukena. Naiset ja nuoret ovat avainroolissa kehityksen edistäjinä.
Tiedonanto huomioi globaalisti kasvavan nuorisoväestön ja heidän työllistymistarpeensa. Työllisyyden parantaminen nähdään keinona vaikuttaa pitkällä tähtäimellä maastamuuton perimmäisiin syihin. Valmisteilla on mm. Euroopan kestävän kehityksen rahasto, jonka kautta EU ohjaa investointeja Afrikkaan ja EU:n lähialueille työllisyyden, elinkeinoelämän ja vakauden lisäämiseksi. Suomi korostaa, että rahaston toiminnassa on huomioitava muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaiden erilaiset tarpeet ja tilanteet.
Suomi korostaa tasa-arvotyötä
Suomi korostaa, että EU:n pitää toimia kestävän kehityksen tavoitteiden edelläkävijänä. Suomi haluaa, että köyhyyden vähentäminen, ihmisoikeudet, oikeusvaltion periaatteet ja demokratia ovat jatkossakin kehityspolitiikan peruspilareita.
Suomi painottaa kehitysyhteistyössä kehityspoliittisen ohjelmansa mukaisesti naisten ja tyttöjen oikeuksia, kehitysmaiden yksityisen sektorin, verotuskyvyn ja työllisyyden parantamista sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ilmastokestävyyttä. Vaikka sukupuolten tasa-arvo on nostettu EU:n uuden kehityspolitiikan tärkeäksi osa-alueeksi, Suomi toivoisi nykyistä vahvempaa panostusta seksuaali- ja lisääntymisterveyteen. Sukupuolten tasa-arvolla on myönteinen vaikutus demokratian ja ihmisoikeuksien kehitykseen sekä terveyden, koulutuksen, kasvun ja konfliktien ratkaisun edistämiseen.
Globaalisti kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista ohjaa YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelma, joka koskee kaikkia maailman maita. Suomen kansallinen Agenda 2030 -toimintaohjelma valmistuu vuoden loppuun mennessä. Se on ensimmäisiä EU-maiden kansallisia toimintaohjelmia.
