Biomassaa kestää käyttää
Komissio on julkaissut kauan odotetun energian talvipakettinsa. Paketin myötä Euroopan energiaunionin visiot muuttuvat konkreettiseksi lainsäädännöksi. Lainsäädäntöehdotusten pöytääminen tarkoittaa myös neuvotteluprosessin alkamista jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin välillä.
Suomalaisessa keskustelussa on odotettu erityisesti paketin uusiutuvan energian osaa, jossa säädetään niin biomassan kestävyyskriteereistä kuin biopolttoaineiden kohtelusta. Molemmat ovat Suomen biotalouden ja kunnianhimoisen energia- ja ilmastostrategian kannalta merkittäviä.
Biomassan kestävyyskriteerikeskustelua on käyty jo pitkään. Taustalla kestävyyden todentamiselle on biomassan kasvava tuonti EU:n ulkopuolelta ja halu varmistaa, että se on tuotettu kestävästi. Brysselissä on pohdittu vuosia erilaisia vaihtoehtoja kestävyyskriteereiksi – eikä aina hyvällä menestyksellä. Olin vuonna 2013 komissiossa pysäyttämässä komission silloista ehdotusta, joka toteutuessaan olisi lisännyt hallinnollista taakkaa erityisesti pienille suomalaisille bioenergian tuottajille.
Suomi ei ole ollut biomassan käytön kriteerien määrittelyssä alkuunkaan totaalikieltäytyjä – sekä päästöjen vähentämisen että ympäristön kannalta kriteerit tarvitaan.
Tämä ei ole kuitenkaan tullut ilmaiseksi. Olemme systemaattisesti tuoneet näkemyksiämme esiin niin Brysselissä kuin tärkeimmissä jäsenmaissa ja esittäneet konkreettisia ehdotuksia, jotta voidaan turvata kestävästi tuotetun bioenergian käyttö jatkossakin ilman turhia hallintohimmeleitä.Nyt saatu komission ehdotus on Suomen kannalta hyvä pohja jatkoneuvotteluille Euroopan parlamentin kanssa. Olennaista on, että biomassa katsotaan jatkossakin nollapäästöiseksi, eikä hallinnollinen taakka estä suomalaisen biotalouden kehittämistä.
Kuten nyt komissio myös valtioneuvoston viime viikolla hyväksymä Suomen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 lähtee siitä, että biotaloutta on kehitettävä kestävästi.
Suomi on ajanut jo vuosia EU:n laajuista politiikkaa liikenteen biopolttoaineille myös vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Sitkeä työmme on nyt tuottanut hedelmää, sillä komission esitys jakeluvelvoitteesta vastaa tähän. Vähittäisestä siirtymisestä kohti kehittyneitä biopolttoaineita hyötyy suomalainen teollisuus. Esitys on tärkeä askel oikeaan suuntaan, vaikka joudumme varmasti jatkossa huolehtimaan että lainsäädäntö ei estä biopolttoainealan teknologian jatkuvaa kehittymistä.
Nyt nähty vaikuttamalla onnistuminen biotalouden puolella vie osaltaan pohjaa pois osoitteettomalta ja nihilistiseltä EU-kritiikiltä: haukkua louskuttamalla kun ei saada mitään aikaan. Vain asiallinen ja johdonmukainen työ kantaa mukanaan tuloksia.
Olli Rehn
Kirjoittaja on elinkeinoministeri. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran hänen blogissaan 30.11.2016.
