Slovakian EU-puheenjohtajuus keskittyi olennaiseen
Slovakia lähti ensimmäiseen puheenjohtajuuskauteensa kunnianhimoisin tavoittein. EU:n talouden vahvistaminen, sisämarkkinoiden uudistaminen, kestävä maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka sekä globaalisti toimiva unioni – nämä kaikki olivat kirjattuna työohjelmaan. EU:lta peräänkuulutettiin tuloksia, jotka parantaisivat EU-kansalaisten arkea ja vahvistaisivat uskoa yhteiseen eurooppalaiseen projektiin. Vain kahdeksan päivää ennen puheenjohtajuuden alkua Brexit sekoitti hyvässä järjestyksessä olleet konseptipaperit. Slovakian kaudella vietiin silti eteenpäin monia merkittäviä neuvotteluita ja lainsäädäntöhankkeita. Katse pysyi pallossa.
EU-puheenjohtajuuden onnistumisen edellytykset ovat monen tekijän summa. Jäsenmaat valmistelevat puolivuotisia puheenjohtajuuksiaan huolellisesti usean vuoden ajan, mutta niin kovin usein poliittiset kriisit lopulta määräävät asialistan. Näin kävi myös ensikertaa EU-puheenjohtajana toimineelle Slovakialle, joka sai puheenjohtajuuskapulan Alankomailta Brexit-äänestyksen jälkimainingeissa. Brexitin luoman epävarmuuden kanssa puheenjohtaja on saanut luovia koko kautensa ajan kaikilla unionin päätöksenteon tasoilla – samanaikaisesti kuitenkin tärkeää lainsäädäntötyötä eteenpäin vieden.
Sopuratkaisuja ja vääntöä pikkutunneille
Slovakian puheenjohtajuudella päästiin käsittelemään Suomelle tärkeitä aiheita ja lainsäädäntöhankkeita Coreper I –sektorilla erityisesti digitaalisten sisämarkkinoiden syventämiseen sekä ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyen.
Syksy alkoi vauhdikkaasti, kun ylimääräisessä ympäristöministerien kokouksessa saavutettiin tärkeä sopu Pariisin ilmastosopimuksen nopeutetusta ratifioinnista EU:n osalta. EU:n ratifioinnin myötä Pariisin sopimus tuli voimaan ja EU varmisti itselleen paikan sopimuksen ensimmäisen osapuolikokouksen pöydässä Marrakechissa marraskuun alussa. Pariisin sopimuksen voimaantulon aikaan vietettiin todellista ”ilmastosuperviikkoa”; samalla viikolla saavutettiin historiallinen sopimus ICAO:n kansainvälisissä neuvotteluissa lentoliikenteen päästöjen rajoittamisesta ja Montrealin sopimuksen osapuolikokouksessa Ruandassa päästiin sopuun HFC-yhdisteiden (fluorihiilivetyjen) päästöjen rajoittamisesta.
Heinäkuussa Slovakian pöydälle saapuivat komissiosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät taakanjakoa sekä maankäyttö- ja metsäsektoreiden (LULUCF) päästöjä koskevat asetusehdotukset, pöydällä jo olleen päästökauppadirektiivin (ETS) uudistuksen seuraksi. Näillä kaikilla pyritään kohti EU:n asettamia tavoitteita päästöjen vähentämisestä uusiutuvan energian lisääntyvään käyttöön. Slovakia vei määrätietoisesti eteenpäin tätä haastavaa lainsäädäntökokonaisuutta. ETS:n osalta sopimus neuvoston puolella jäi lopulta aivan kalkkiviivoille; siitä sekä taakanjako- ja LULUCF-asetuksista kuultiin Slovakian kauden viimeisessä Coreper I –sektorin neuvostossa tilannekatsaukset. Ympäristösektorin saavutuksista Slovakian kaudella on syytä mainita elohopean käytön rajoittamisesta saavutettu sopu neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä.
Digitaalisten sisämarkkinoiden (DSM) edistämisessä päästiin kilpailukykyneuvostossa sopuun kuluttajan elämää helpottavasta, nettikaupan maarajoituksia purkavasta geoblokkaus-asetuksesta. Slovakia sai puheenjohtajuuskautensa aikana käsiteltäväksi myös mittavat tekijänoikeus- ja telesektorin sääntelyuudistukset. Niiden osalta päästiin vasta työn alkuun, ensimmäisiin näkemysten vaihtoihin jäsenmaiden kesken.
Työ- ja sosiaaliministerit hyväksyivät ehdotuksen direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttavilta tekijöiltä.
Vääntöjäkin nähtiin
Kalastuskiintiöistä päätettäessä neuvostokokoukset venyivät tänäkin vuonna yöhön asti.
Digitaalisiin sisämarkkinoihin kuuluvasta roamingin lisähinnoittelun poistumisesta kesään 2017 mennessä oli sovittu periaatetasolla 2015. Yksityiskohdat oli kuitenkin jätetty myöhemmin sovittaviksi ja syksy kului sääntelyn yksityiskohdista väännettäessä.
Teleneuvostossa Suomi lopulta äänesti neuvoston yleisnäkemystä vastaan, koska riskinä on, että liian korkeat yritysten toisilleen maksamat tukkuhinnat nostaisivat jäsenmaiden kuluttajahintoja. Useat muutkin maat olivat tyytymättömiä saavutettuun kompromissiin ja vääntö asiasta jatkuu trilogeissa Euroopan parlamentin kanssa.
Lainsäädäntöpaketteja jouluksi
Slovakian kaudella päästiin käsittelemään monia komission antamia lainsäädäntöpaketteja ja strategioita. Vielä aivan joulun alla vastaanotettiin mm. ihmisten liikkuvuuden helpottamiseen tähtäävä ehdotus sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta EU-jäsenmaiden kesken.
Yksi odotetuimmista paketeista oli marraskuun lopussa annettu yli 1900-sivuinen puhtaan energian paketti, joka tähtää energiatehokkuuden parantamiseen, EU:n kilpailukyvyn lisäämiseen uusiutuvan energian alalla ja sopimusehtojen kohtuullistamiseen kuluttajan kannalta.
Ahkera Suomen kantojen esilletuominen Brysselissä tuotti tulosta. Paketin sisältö erityisesti uusiutuvan energian alaan kuuluvien biomassan kestävyyskriteereiden ja biopolttoaineiden kohtelun suhteen on hyvin linjassa Suomen kunnianhimoisen energia- ja ilmastostrategian kanssa.
Puheenjohtajan nuija Maltalle
Neuvottelut ja pakettien perusteellisempi avaaminen jatkuvat loppiaisen jälkeen. Vuoden vaihteessa neuvoston ohjat siirtyivät Slovakialta Maltalle, jonka puheenjohtajuuskauden painopisteitä tulevat olemaan mm. maahanmuutto, sisämarkkinat, turvallisuus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, Euroopan naapuruusalueet ja meriasiat.
Slovakia teki puheenjohtajuutensa aikana sen, mihin realistisesti pystyi. Maan ensimmäinen EU-puheenjohtajuus sujui moitteetta ja keskittyi siihen, mikä niin usein hautautuu äkillisten, ratkaisua ja paljon huomiota vaativien muutosten ja kriisien alle. Lainsäädäntötyö – uusi sääntely ja vanhan purkaminen – on keskeistä, kun EU tukee uutta kasvua, innovaatioita ja yrittäjyyttä. Tämä on yhteistä eurooppalaista lisäarvoa, jonka eteen Malta ja Suomi sen tukena jatkavat työtään tulevinakin kuukausina.
Minna Kivimäki
