Arktinen neuvosto valmistautuu Suomen puheenjohtajuuskauteen
Arktisen neuvoston virkamieskomitea kokoontui Yhdysvaltain puheenjohtajuuskauden viimeiseen kokouksensa Alaskan Juneaussa 7.-9. maaliskuuta. Kokouksessa Suomi esitteli puheenjohtajuuskautensa ohjelman, joka keskittyy arktisiin ilmastokysymyksiin ja kestävään kehitykseen arktisella alueella. Suomen kaksivuotinen puheenjohtajuus alkaa toukokuussa.
Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa alkaa virallisesti 11. toukokuuta, jolloin kahdeksan arktisten maiden ulkoministerit ja kuuden alkuperäiskansajärjestöjen johtajat kokoontuvat Alaskan Fairbanksissa.
Arktinen neuvosto on kahdenkymmenen vuoden aikana edistänyt arktisen alueen asukkaiden hyvinvointia, kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua. Kokoukset pyritään mahdollisuuksien mukaan pitämään arktisella alueella ja tällä kertaa virkamieskomitea kokoontui Juneaussa, Alaskan osavaltion pääkaupungissa. Juneau sijaitsee eteläisessä Alaskassa Mount Juneau -vuoren juurella ja Gastineaun kanaalin rannalla. Alueen arktisuutta korostaa se, että sinne pääsee vain lentäen tai laivalla.
Suomen kauden työryhmien toimintasuunnitelmat hyväksyttiin
Yhdysvaltain puheenjohtajuuskauden viimeisessä virkamieskomitean kokouksessa käsiteltiin työryhmien raportteja ja suosituksia, jotka viedään ulkoministerien hyväksyttäväksi. Samalla hyväksyttiin työryhmien toimintasuunnitelmat Suomen puheenjohtajuuskaudelle 2017–2019.
Pääosa neuvoston työstä tehdään kuudessa työryhmässä, jotka keskittyvät arktisen alueen ympäristön seurantaan, saastumisriskien tunnistamiseen, ympäristöonnettomuuksien ennakointiin, kestävän kehityksen edistämiseen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja arktisten merialueiden erityiskysymyksiin.
Suomi keskittyy ilmastokysymyksiin ja kestävään kehitykseen
Suomen arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkönen esitteli Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelman, joka keskittyy ilmastonmuutostyön ja kestävän kehityksen edistämiseen arktisten maiden kesken. Ohjelmaa on valmisteltu hallinnonalojen yhteistyönä ja siinä on konsultoitu sekä Arktisen neuvoston jäsenmaita että arktisia alkuperäiskansajärjestöjä, jotka osallistuvat neuvoston työhön.
Suomen prioriteetteja ovat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, viestintäyhteydet ja koulutusyhteistyö
Polaarikoodi voimaan
Juneaussa myös Kansainvälisen merenkulkujärjestön, IMOn, pääsihteeri Kitack Lim antoi katsauksen Polaarikoodista, joka säätelee alusten turvallisuus- ja ympäristönsuojelumääräyksiä merenkulkuriskien vähentämiseksi polaarialueilla. Polaarikoodi tuli voimaan tämän vuoden alusta ja sen toimeenpano on jokaisen lippuvaltion vastuulla.
Yhteistyö Arktisen neuvoston ja IMOn välillä tiivistyy Suomen puheenjohtajuuskaudella.
René Söderman
arktisen yhteistyön johtava asiantuntija
