Yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa maatalouspolitiikkaa etsimässä
Maaliskuussa suomalaisetkin viljelijät alkavat suunnitella kevättöitä ja pelloille lähtöä. Viljelysuunnitelmat valmistuvat ja lohkotietoja ilmoitetaan tukihaun perustiedoiksi. Joka kevät monimutkainen tukikokonaisuus vaikeuttaa viljelyn suunnittelua, turhauttaa ja aiheuttaa turhaa pelkoa virheistä.
Maatalouspolitiikan ja -tukien yksinkertaistamisesta on puhuttu pitkään, ja yksinkertaistaminen on valmistelun läpileikkaavana teemana tulevalle ohjelmakaudelle. Uskon, että komission, Euroopan Parlamentin, jäsenvaltioiden ministeriöiden ja maksajavirastojen aito tavoite on luoda vaikuttavampi ja yksinkertaisempi politiikka, joka vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja turvaa kannattavan ruuantuotannon.
Valitettavasti yksinkertaistamisen tulokset ovat jääneet toistaiseksi vähäisiksi. Jotta tavoitteessa onnistuttaisiin, asiaa on tarkasteltava kokonaisuutena. Yksinkertaistaminen on ulotettava Brysselin pöydistä pellon pientareelle asti.
Kevyempi ohjelma, yksinkertaisempi toimeenpano
Mistä sitten voisi aloittaa? Jo politiikan valmistelussa on runsaasti byrokratiaa. Esimerkiksi käy vaikka maaseutuohjelma, jonka avulla maaseudusta tehdään elinvoimainen paikka asua ja yrittää myös nuorille, parannetaan ympäristön tilaa ja lisätään eläinten hyvinvointia. Nykyistä ohjelmaa selatessani en voi väistää ajatusta, olisiko sama tai jopa parempi vaikuttavuus saavutettu vähän kevyemmällä ohjelmalla ja dokumentoinnilla. Massiiviset 900 sivua maaseutuohjelmaa saa lukijan mykistymään.
Pelkkä politiikka-asiakirjojen lyhentäminen ei kuitenkaan tuo helpotusta tuensaajille. Tukien toimeenpano vaatii myös johdonmukaista yksinkertaistamista.
Samalla toivottavasti voidaan myös vähentää tuensaajien epävarmuutta ja hallinnollista taakkaa. Tukivalvontoja ja -tarkastuksia tulee uudistaa ja seuraamuksia kohtuullistaa. On aika ottaa moderni teknologia täysimääräisesti valvontojen tueksi ja puuttua virheistä olennaisimpiin. Pieniin erheisiin ja muutaman aarin pinta-alavirheisiin kompastuva nykyjärjestelmä ei ole kustannustehokas. Pilkunviilaus vaarantaa koko järjestelmän uskottavuuden ja ymmärrettävyyden.
Viljelijä rauhanturvaajana
Tulevalla kaudella tavoitteena tulee olla vahva, joustava, ennakoitavissa oleva ja yksinkertainen maatalouspolitiikka, joka on myös ympäristö- ja ilmastoystävällinen. Hyvä maatalouspolitiikka luo edellytyksiä monipuoliselle maaseudun yrittäjyydelle, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja antaa myös edellytykset terveellisen ja turvallisen ruuan vastuulliseen tuottamiseen koko Euroopassa.
Ruualla ei pidä leikkiä. Maanviljelijä on paras rauhanturvaaja, sillä anarkia vaanii viiden väliin jääneen aterian takana.
Minna-Mari Kaila
Kirjoittaja on osastopäällikkö maa- ja metsätalousministeriössä
