Kim Kuivalainen on EU:n arktinen virkamies

Kim Kuivalainen työskentelee virkamiehenä Euroopan ulkoasiainhallinnossa eli EUH:ssa. Hän on myös mukana järjestämässä EU:n arktista sidosryhmäfoorumia kesäkuussa Oulussa.

Haastattelimme Kimiä hänen työstään, EU:n arktisesta politiikasta ja Oulun sidosryhmäfoorumin tavoitteista.

Mikä on toimenkuvasi Euroopan ulkosuhdehallinnossa?

Vastuualueelleni EUH:ssa kuuluvat pohjoinen ulottuvuus, arktinen yhteistyö sekä Itämeren alueen yhteistyö.

Käytännössä työtä tehdään EU:n rahoittamien konkreettisten hankkeiden kautta sekä pohjoisissa alueneuvostoissa kuten Arktisessa neuvostossa, Barentsin euro-arktisessa neuvostossa ja Itämeren valtioiden neuvostossa sekä niiden eri asiantuntijaryhmissä.

Miksi ja miten Euroopan unioni haluaa olla aktiivinen toimija arktisissa asioissa?

Arktisen alueen haasteet ja niiden ratkaisut edellyttävät yhteisiä alueellisen ja kansainvälisen tason toimia. On EU:n etujen mukaista, että arktisella alueella tehdään jatkossakin rakentavaa kansainvälistä yhteistyötä ja etsitään monimutkaisiin kysymyksiin yhdessä ratkaisuja.

EU:lla on maailmanlaajuinen johtoasema tieteen alalla, joten sillä olisi oltava valmius kasvattaa osallistumistaan laaja-alaiseen tieteelliseen yhteistyöhön.

EU osallistuu arktista aluetta suoraan koskettavien asioiden käsittelyyn kansainvälisellä tasolla YK:n ja sen sopimusten, erillisvirastojen ja ohjelmien välityksellä sekä osallistumalla pohjoisten alueneuvostojen työhön.

Arktisen alueen merkityksen ja siellä käynnissä olevat huomattavat muutokset huomioon ottaen on tärkeää, että EU jatkaa yhteistyötä alueen ja sen ulkopuolisten kumppaneiden kanssa.  Tämä tarkoittaa yhteisten kantojen määrittelyä ja ratkaisujen hakemista ilmastonmuutoksen ja tieteellisen tutkimuksen kaltaisiin kysymyksiin.

Tärkeää on myös taata ympäristönsuojelu, rauhanomainen yhteistyö ja riitojenratkaisu, kansainvälisen oikeuden kunnioitus ja meren luonnonvarojenkestävä käyttö

Miten Suomen alkava puheenjohtajakausi tulee näkymään EU-työskentelyssä?

Suomi määrittelee Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden prioriteettinsa itse. EU:n kannalta on kuitenkin tärkeää, että kunkin puheenjohtajamaan ajamat asiat Arktisessa neuvostossa tukevat myös EU:n tavoitteita arktisilla alueilla.

Suomen puheenjohtajuuskauden kärkiteemat eli ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, viestintäyhteydet ja koulutus vastaavat hyvin myös EU:n 27. huhtikuuta 2016 antaman arktisen tiedonannon pääteemoja.

Suomen tuleva puheenjohtajakausi mahdollistaa arktisten kysymysten näkyvämmän esille tuomisen ja käsittelyn EU-tasolla sekä EU:n tiedonannon avainkysymysten huomioimisen Arktisen neuvoston työskentelyssä.

Suomen tuleva puheenjohtajuus mahdollistaa myös lisääntyvän tiedonvaihdon ja tiiviimmän yhteydenpidon komission ja EUH:n arktisia asioita hoitavien virkamiesten kanssa. Tämä työ on itse asiassa jo alkanut.

Miksi arktinen sidosryhmäfoorumi?

Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto pitävät tärkeänä tehdä tiivistä yhteistyötä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa Euroopan arktisella alueella. Siksi komissio aikoo perustaa Euroopan arktisen alueen sidosryhmäfoorumin, jonka tavoitteena on tehostaa yhteistyötä ja koordinointia EU:n eri rahoitusohjelmien välillä.

Määräajaksi perustettavan foorumin tavoitteena on tuoda yhteen EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten edustajat, jotka yhdessä määrittelevät EU:n rahoituksen tärkeimmät investointi- ja tutkimusprioriteetit alueella.

Konferenssin tarkoituksena on lujittaa sidosryhmien yhteistyötä ja verkostoitumista.  Tavoitteena on parantaa kansainvälistä hankesuunnittelua ja rahoituslähteiden tuntemusta.