Seminaari: Erasmus-ohjelmaa 30 vuotta

Euroopan unionin Erasmus-ohjelma täyttää 30 vuotta. Vuonna 1987 korkeakouluopiskelijoille perustettu vaihto-opiskelijaohjelma kantaa nykyisellä ohjelmakaudellaan 2014-2020 nimeä Erasmus+.

Erasmus+ kattaa korkeakouluopiskelijoiden lisäksi myös mm. opettajien ja muun koulutushenkilökunnan vaihtomahdollisuudet. Juhlavuoden kunniaksi opetus- ja kulttuuriministeriö sekä opetushallitus järjestivät maanantaina 8. toukokuuta seminaarin, jossa paikalla aiheesta puhumassa olivat Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Sari Artjoki, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, Erasmus-alumnit: Helsingin Sanomien toimittaja Heikki Aittokoski ja Vestiariumin toimitusjohtaja Tiina Tissari sekä opetusneuvos Mikko Nupponen opetushallituksesta.

Mistä Erasmus-ohjelmassa on kysymys?

Erasmus-ohjelma antaa eurooppalaisille nuorille mahdollisuuden lähteä opiskelijavaihtoon, harjoitteluun tai työskentelemään ulkomaille. Mukana on myös opettajien ja nuorisotyöntekijöiden henkilöstövaihtoja.

Vuodesta 1987 lähtien Erasmus on vaikuttanut jo 9 miljoonan eurooppalaisen ja 235 000 suomalaisen elämään. Ensimmäiset suomalaiset olivat mukana vuonna 1992. Suomesta on lähdetty eniten Saksaan ja Espanjaan. Myös Alankomaat, Britannia ja Ruotsi ovat olleet suosittuja kohdemaita suomalaisille Erasmus-tukea saaneille.

Suurin osa Eramus-ohjelman lähtevistä korkeakouluopiskelijoista on naisia, 62 prosenttia. Yliopisto-opiskelijoista vaihtoon lähtee 24 prosenttia. Lähtijöiden määrä ammatillisessa koulutuksessa on 14 prosenttia.

Kymmenen teesiä kansainvälisyydestä ja liikkuvuudesta

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen julkisti seminaarissa kymmenen teesiä:

1. Suomi elää kansainvälisyydestä; Eurooppaa ja sen arvoja tulee puolustaa.

2. Kansainvälisyys, kielitaito ja kulttuurinen herkkyys ovat luku- ja kirjoitustaitoon verrattavia perustaitoja.

3. Mahdollisuus saada kansainvälistä kokemusta ja osaamista kuuluu niin nuorille – koululaisille ja opiskelijoille – kuin myös opettajille ja kasvattajille, tutkijoille ja nuorisotyöntekijöille.

4. Ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista on edistettävä.

5. Korkeakoulututkinnon edellytyksenä tulee olla kansainvälistymisjakso.

6. Erasmus+ edistää Euroopan kilpailukykyä ja työllisyyttä.

7. Erasmus+ -ohjelmaa tulee hyödyntää vastattaessa nuorisotyöttömyyteen ja muuttoliikkeeseen.

8. Erasmus+ on avuksi yhteistyössä myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa molempia osapuolia rikastaen.

9. Erasmus+ -ohjelman tulee tukea kotimaassa kansainvälisyyttä myös digitaalisin ratkaisuin.

10. Erasmus+ on menestystarina ja ansaitsee jatkossakin kunnon rahoituksen.