EUE-kolumni: Malta: Pieni ja vahva
Maltan ensimmäinen EU-puheenjohtajuuskausi tuli kesäkuun vaihtuessa päätökseen ja neuvoston ohjat otti etelänaapurimme Viro. Viime viikolla käytävillä olikin huomattavissa ennusmerkkejä muutoksesta. Virolaisten askel alkoi kiihtyä, kun taas Maltalla tietoisuus kalkkiviivoista toi rentoutta askellukseen. Historiaan Maltan kaudelta jäänee ainakin roaming-lisämaksujen päättyminen sekä komission kasvava aloitteellisuus sosiaalisen Euroopan rakentamisessa. Myös Brexit-neuvottelut käynnistyivät.
Maltan puheenjohtajuuskasi ei ollut kävelyä puistossa eikä ruusuilla tanssimista, moni asia olisi voinut suistaa yhteistyön raiteilta. Muuttoliikekysymyksen monimutkaisuus, Brexit sekä Maltan omat ennenaikaiset parlamenttivaalit olivat kaikki merkittävää diplomaattista kanssakäymistä vaativia harjoituksia.
Työn alla oli lisäksi monia virkakoneistot ja poliitikot koville laittavia kokonaisuuksia, kuten komission käynnistämä tulevaisuuskeskustelu, jättiläismäinen puhtaan energian paketti ja digitaalisten sisämarkkinoiden keskeneräisyys – kaikilla näillä on valtava merkitys unionin kansalaisten ja yritysten kannalta.
Sisämarkkinoiden edistämistä kuluttajien ja yritysten hyödyksi
EU-kansalaiselle jäänee kuluneesta puolivuotisesta parhaiten mieleen roaming-lisämaksujen poistuminen EU-alueella. Sopuun päästiin myös sisältöjen siirrettävyydestä, joka tarjoaa vaikkapa mahdollisuuden Yle Areenan katseluun toisessa EU-maassa lomailtaessa.
Juuri tämä on EU:n ydintä: sisämarkkinoiden edistämistä kuluttajien ja yritysten hyödyksi. Toisaalta digitaalisuuden edistämiseksi työtä vaaditaan edelleen, sillä esimerkiksi geoblokkausneuvottelut jäivät kesken. Vielä on ponnisteltava, että perusteettomat rajoitukset palvelujen ja tavaroiden hankkimiselle toisesta jäsenmaasta saadaan purettua.
Vaikeilta neuvottelutilanteilta ja kompromisseilta ei vältytty. Suomi joutui muiden samanmielisten maiden kanssa nielemään sääntelyä korostavaa kalkkia muodostettaessa neuvoston yleisnäkemystä eli jäsenmaiden kantaa audiovisuaalisia mediapalveluita koskevan direktiivin muuttamisesta. Työ paremman sääntelyn puolesta jatkuu.
Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosta ei tingitä
Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanossa korostuu poliittisten päätösten yhteys käytännön ratkaisuihin ja EU-tason kunnianhimoon. Ponnisteluita ilmastonmuutoksen torjumiseksi on jatkettava kaikilla rintamilla. Kesken Maltan kauden saatu USA:n ilmoitus Pariisin sopimuksesta vetäytymisestä oli pettymys. EU:n vastaus oli kuitenkin selkeä ja yhtenäinen: sopimuksen toimeenpanoa jatketaan entistä sitoutuneempana.
Teemojen vaikeuteen ja kansallisten kohtalonkysymysten määrään nähden tässä työssä päästiinkin verrattain hyvin eteenpäin Maltan kaudella. Päästökaupan uudistamisesta saavutettu yhteisymmärrys jäsenmaiden kesken helmikuun ympäristöneuvostossa ei ollut itsestäänselvyys, sopu oli kirvelevä monelle vähemmistöön jääneelle jäsenmaalle. Puheenjohtajamaa ottikin tästä opikseen: leivottaessa yleisnäkemystä puhtaan energian pakettiin sisältyvistä energiatehokkuusehdotuksista aivan Maltan kauden loppumetreillä, yritti puheenjohtajamaa viimeiseen asti saada aikaan ratkaisua, joka olisi ollut mahdollisimman monen hyväksyttävissä.
Maankäyttöä ja maankäytön muutosta koskevassa LULUCF-ehdotuksessa ja taakanjaossa edistyttiin vähemmän, kertyneistä työtunneista huolimatta. Väännöt näistä jatkuvat Viron kaudella.
Vauhtia liikennepolitiikkaan
Liikenneasioissa Malta eteni kiitettävästi saaden aikaan neuvoston yleisnäkemyksen autojen tyyppihyväksyntämenettelyjen uudistamisesta vastauksena päästömittausskandaaleihin. Merenkulku oli saarivaltiolle luonteva prioriteetti ja puheenjohtajamaa putsasikin siltä osin pöydän saamalla aikaan muun muassa sovinnon neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä matkustaja-aluspaketista.
Maltan kauden lopulla saatiin myös komission jättimäinen maantieliikenteen liikkuvuuspaketti. Laaja sääntelykokonaisuus käsittelee muun muassa tieliikenteen sosiaali- ja markkinakysymyksiä, tieliikenteen hinnoittelua sekä raskaan kaluston päästövaatimuksia. Tässä Malta ei ehtinyt kuin esittelemään ehdotuksen sisältöä neuvostolle ja työtä riittänee niin Viron kuin sen puheenjohtajuustriokumppaneiden Bulgarian ja Itävallan kausiksi.
Syvästi vai ohuesti sosiaalinen Eurooppa?
Maltan kaudella komissio vyörytti myös vahvasti liikkeelle sosiaalista Eurooppaa mm. esittämällä avauksen sosiaalisten oikeuksien pilariksi. Sosiaalipolitiikan kuuluessa valtaosin jäsenmaiden toimivaltaan olivat reaktiot ymmärrettävästi vaihtelevia ja epäileviäkin. Päätöksenteon tueksi valmisteltiin paperi, jossa esitetään ja arvioidaan EU:n sosiaalisen ulottuvuuden mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja ”syvästä ohuempaan” sosiaaliseen Eurooppaan.
Ylemmän tason tulevaisuuskeskustelu jatkuu Göteborgin sosiaalisen huippukokouksen lähestyessä. Samalla käytännön työtä on jatkettu lähetettyjen työntekijöiden direktiivin ja EU-tason vapaaehtoistyötä vahvistavien solidaarisuusjoukkojen osalta. Lisäksi liikkeelle laitettiin direktiivi työelämän tasapainosta ja yhteisjulistus EU:n tahtotilasta sosiaalisissa kysymyksissä. Edistyksen saavuttaminen näissä ei ollut, eikä todennäköisesti tule olemaan, helppoa. Lähetetyistä työntekijöistä käytiin jo lähellä yleisnäkemystä, mutta liikkuvuuspakettiin sisältynyt tieliikennealan työntekijöitä koskeva sääntely sekoitti pakan.
Maltan kausi ei ollut helppo, mutta siitä huolimatta puheenjohtaja hoiti työnsä kunnialla. Maltan motivaatio näkyi viimeisille minuuteille saakka. Kauden päättäneessä Coreper I -kokouksessa siunattiin vielä kaksi saman viikon sopua neuvoston ja parlamentin välillä ja kolmaskin oli lähellä.
Yhteensä pieni ja vahva saarivaltakunta taittoi Euroopan parlamentin kanssa maaliin 21 säädösehdotusta ja saavutti 14 neuvoston yleisnäkemystä. Positiivista palautetta saatiin laajasti ja ansaitusti. EU-politiikkaan erikoistuva päivälehti Politico Europe antoi Maltalla 10 pistettä Brexitin hoidosta ja EU:n yhtenäisyyden vaalimisesta. Puheenjohtajuus on aina oppimismatka ja niin tälläkin kertaa: Maltan ensimmäinen puheenjohtajuus oli kuitenkin aplodien arvoinen suoritus.
Minna Kivimäki
Kirjoittaja on Pysyvän edustajan sijainen ja Coreper I -edustaja Suomen pysyvässä EU-edustustossa
Kirjoittajasta
