Saavutettavuustyökalut

Kuva: Juhana Tuomola
Ajankohtaista 16.10.2017

Talouden Eurooppa ja sosiaalinen Eurooppa eri teillä?

Eurooppatiedotuksen yleisötilaisuudessa Lahdessa lokakuun alussa keskusteltiin EU:n tulevaisuudesta ja Suomen roolista eurooppalaisessa yhteistyössä. Päijäthämäläisiä pohdituttivat erityisesti talouden Euroopan ja sosiaalisen Euroopan erkaantuminen toisistaan, nuorten tulevaisuus ja se kuka EU:ta johtaa.

Keskustelu EU:n tulevaisuudesta on jälleen tämän syksyn EU-teema yli muiden. Euroopan komissio julkaisi aiheeseen liittyvän Valkoisen kirjaan viime keväänä. Sen jälkeen ilmestyi kansalaiskeskustelun tueksi lisäksi viisi pohdinta-asiakirjaa, joiden teemoina ovat globalisaation hallinta, EU:n puolustuksen tulevaisuus, EU:n rahoituksen tulevaisuus, talous- ja rahaliiton tulevaisuus ja Euroopan sosiaalinen ulottuvuus. Näiden teemojen pohjalta Eurooppatiedotuksen tulevaisuuskeskustelusarja tarjoaa mahdollisuuden kansalaiskeskusteluun EU:n suunnasta eri puolilla Suomea tämän syksyn ja tulevan kevään aikana.

Ranskalla ja Saksalla vahva rooli tulevaisuuskeskustelussa

”Heti brexitin jälkeen viime vuonna ei juuri ollut nähtävillä suurta innostusta puhua EU:n uudistamisesta. Mutta tänä vuonna on selvästi auennut eräänlainen poliittinen mahdollisuuksien ikkuna EU:n tulevaisuudesta käytävään keskusteluun”, ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista avasi Lahdessa.

Suomessa keskustelu pienten jäsenmaiden asemasta ja vaikutusvallasta EU:ssa on huoli, joka nousee esille aika ajoin.

”Ranska on perinteisesti ollut EU:ssa poliittinen johtaja ja Saksan talouden moottori. Koostaan huolimatta Saksa ei oikein halua ottaa EU:ssa johtavaa roolia, vaan haluaa nytkin Ranskan rinnalleen”, Jokela näkee.

EMUn kehittäminen jakaa näkemyksiä

EU:n tulevaisuuskeskustelun keskeiset kipukohdat liittyvät Jokelan mukaan talous- ja rahaliiton kehittämiseen. Tässä myös kansalliset näkemyserot ovat selvimmät, kuten voidaan nähdä Ranskan ja Saksan välillä.

”Saksa korostaa sääntöjen noudattamista ja markkinakuria. Ranska taas haluaa EMUssa tilaa poliittiselle harkinnalle ja keskitetylle ohjaukselle. EMUn uudistusagenda on muutenkin moninaisten toiveiden lista aina Euroopan valuuttarahastosta yhteiseen euroalueen budjettiin, jopa euroalueen parlamenttiakin on ehdotettu.”

”Suomen linja suhteessa EMUn uudistamiseen on ollut varovainen. Joka tapauksessa jo tämän vuoden lopulla voimme odottaa Eurooppa-neuvostolta linjauksia EU:n tulevaisuuden suuntaviivoista. EMUn uudistaminen on nyt nousemassa EU:n poliittiselle asialistalle”, Jokela arvioi.

Ohjelmajohtaja Juha Jokelan (keskellä) mukaan EU:n tulevaisuuskeskustelu on nyt selvästi vilkastunut. Kuvassa myös (vasemmalta) kansanedustajat Martti Talja ja Ville Skinnari sekä EU-erityisasiantuntija Ville Korhonen ja tiedottaja Juhana Tuomola. Kuva: Julia Niskanen.

Sosiaalinen Eurooppa jälleen asialistalla

Osana komission keväällä julkistamaa tulevaisuuspakettia on keskustelu sosiaalisesta Euroopasta palannut takaisin EU:n asialistalle. Teeman ajankohtaisuudesta kertoo myös se, että marraskuussa jäsenmaiden johtajat kokoontuvat Göteborgiin sosiaalisia kysymyksiä käsittelevään huippukokoukseen.

Lahden tulevaisuustilaisuudessa puhuneen EU-erityisasiantuntija Ville Korhosen mukaan sosiaalisen Euroopan ”paluu” virisi jo kaksi vuotta sitten komission puheenjohtaja Junckerin unionin tilaa käsittelevän puheen pohjalta. Tuolloin Juncker kiinnitti huomiota talouskriisin aiheuttamaan heikentyneeseen sosiaaliseen tilanteeseen monissa jäsenmaissa ja kansalaisten odotuksiin. Taustalla ovat myös digitalisaation ja globalisaation tuomat muutokset työelämässä ja huono työllisyystilanne osassa jäsenmaita.

”EU:lla onkin nyt uusi laajempi aloite nimeltään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari. Pilari koostuu 20 yleisestä sosiaalisesta periaatteesta tai oikeudesta, jotka koskevat muun muassa yhtäläisiä mahdollisuuksia, pääsyä työmarkkinoille, oikeudenmukaisia työoloja sekä sosiaalista suojelua ja osallisuutta. Pilari on suunnattu euromaille, koska euromaiden välillä on edelleen suuria sosiaalisia eroja. Pilari on toki avoin myös muille jäsenmaille.”

EU:lta toivotaan monissa jäsenmaissa lisää tukea

Yhteisistä tavoitteista huolimatta sosiaalinen Eurooppa ja EU:n rooli ymmärretään Korhosen mukaan eri puolilla Eurooppa edelleen varsin eri tavoin.

”Itäisissä tai uusissa jäsenmaissa korostetaan konvergenssia eli talouksien lähentymistä ja katsotaan elintason ja työllisyyden nousun ratkaisevan sosiaalisia ongelmia. Usein myös toivotaan yhteistä EU-rahoitusta sosiaalipoliittisiin tarkoituksiin. Etelässä kiinnitetään huomiota joustoihin, joilla vakaus- ja kasvusopimuksen raameja voisi venyttää sosiaalisten päämäärien edistämiseksi. Lisäsi halutaan EU:lta rahallista tukea.”

Pohjoisten jäsenmaiden näkökulma eroaa Korhosen sanoin selkeästi näistä kahdesta.

”Pohjoiset jäsenmaat katsovat, että sisämarkkinoilla tulisi olla yhteiset standardit, jotka estävät sosiaalisen dumppaamisen ja näin epäterveen kilpailun.  EU:n sosiaalisen pilarin edistäminen ei myöskään saa johtaa tulonsiirtoihin jäsenmaiden välillä eikä toimivallansiirtoihin. Pohjoisessa halutaan EU:n keskittyvän taloudelliseen yhteistyöhön ja sisämarkkinoiden kehittämiseen.”

Suomen näkökulma sosiaaliseen Eurooppaan on lähimpänä pohjoista ryhmää, mutta korostaa samalla myös EU:n yhtenäisyyttä.

”Meillä pidetään tärkeänä, että toimivaltarajat ovat selvät eikä unionille siirretä lisää valtaa eikä rahoitusvastuuta. Ei pidä antaa myöskään antaa liian optimistista ja näin väärää kuvaa EU:n todellisista mahdollisuuksista toimia, vastuu kun on sosiaalisissa kysymyksissä ensisijaisesti jäsenvaltiolla. Suomi painottaa kasvua, työllisyyttä ja reiluja sisämarkkinoita ratkaisuina. EU:n sosiaalisen pilarin kehittämisen tulee olla myös avointa kaikille jäsenmaille, ei vain euromaille”, Korhonen summaa.

Suurten tulevaisuuskysymysten ohella lahtelaisia puhuttivat mm. kuluttuja- ja alkoholipolitiikka EU:ssa. Kuva: Julia Niskanen.

Suomen tilanne hyvä muuhun Eurooppaan verrattuna

Lahdessa sosiaalisen Euroopan näkymiä kommentoivat myös päijäthämäläiset kansanedustajat Ville Skinnari (sd.) ja Martti Talja (kesk.).

”Sosiaalinen Eurooppa on kaunis ajatus, mutta sillä saralla on saatu oikeasti myös paljon aikaiseksi”,  Skinnari iloitsee.

”Sosiaalista pilaria pitäisi konkretisoida paremmin ja me suomalaiset kyllä osaamme sen. Meillä on näyttää muille eurooppalaisille myös hyviä esimerkkejä sosiaalisen dialogin edistämisestä kuten nuorisotakuu ja työmarkkinajärjestelmä.”

Skinnarin mukaan nuorten huono asema työmarkkinoilla on haaste koko Euroopalle ja voidaankin puhua joissain maissa jo menetetystä sukupolvesta. Hän tarjoaa ratkaisukeinoksi nuorten  koulutustason nostoa.

Martti Talja näkee Suomen tilanteen sosiaalisen pilarin tavoitteiden suhteen hyvänä.

”Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on erinomainen, mutta jo esimerkiksi Saksassa tilanne on toinen. Mm. huomattava määrä ikääntyvää väestöä ei saa riittävästi eläkettä, jotta voisi lopettaa työnteon eläkeiän täytyttyä. Meillä kuitenkin esim. pätkätyöt ovat ongelma sosiaaliturvan suhteen.”

Mitä tulee EU-tason kehittämiseen, korostaa Talja tarvetta hoitaa kotimaisia haasteita mahdollisimman hyvin ennen kuin sitoudutaan pidemmälle menevään kansainväliseen yhteistyöhön.

”Sosiaalisen pilarin edistämisen ei pidä johtaa EU:n yhteisen sosiaaliturvajärjestelmän kehittämiseen”, hän linjaa.

Suomi ja EU:n tulevaisuus -tapahtumasarja jatkuu Mikkelissä 6.11. Tuolloin aiheina ovat mm. EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä puolustusulottuvuus. 

 

 

 

 

Seuraa meitä