Saavutettavuustyökalut

Kuva: EEAS

Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE) on avainasemassa Suomen EU-politiikan toteuttamisessa. Edustusto ajaa Suomen etuja EU:n päätöksenteossa hallituksen ohjeiden pohjalta sekä raportoi ja välittää tietoa Suomeen.

EUE-kolumneja kirjoittavat Suomen edustuston asiantuntijat.

EUE-kolumni 20.11.2017

Pysyvä rakenteellinen yhteistyö antaa raamit EU:n puolustusyhteistyön kehittämiselle

EU:n puolustusyhteistyöstä käytävään keskusteluun on viimeisen reilun vuoden aikana ilmestynyt lukuisia hämmentäviä, mutta tärkeitä kirjainlyhenteitä. Yksi niistä sai kuluvalla viikolla laajasti julkisuutta presidentinvaalitenttiä myöten, kun EU:n ulko- ja puolustusministerit antoivat lähtölaukauksen Lissabonin sopimukseen sisältyvälle pysyvälle rakenteelliselle yhteistyölle (PRY).

23 jäsenmaan ministerit allekirjoittivat 13. marraskuuta yhteisen ilmoituksen tahdostaan osallistua syvenevään yhteistyöhön. Varsinaista neuvoston päätöksellä tehtävää käynnistämistä kaavaillaan joulukuulle.

PRY:n idea on tiivistää ja vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä puolustusyhteistyötä. Euroopan turvallisuustilanteen heikkeneminen ja jäsenmaiden pitkään laskeneet puolustusbudjetit ovat sysänneet yhteistyötä eteenpäin. Samalla on haluttu osoittaa, että EU pystyy toimimaan kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi.

Lisäpontta yhteistyölle ovat tuoneet myös komission tarjoamat kannustimet ja kasvava aktiivisuus puolustuksen alalla. Komissio on muun muassa esittänyt tavoittelevansa vuosittaista 500 miljoonaa euroa puolustustutkimukseen ja miljardia euroa suorituskykyjen kehittämiseen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Potista ehdotetaan siivua myös PRY-kehyksessä toteutettaville projekteille. Komission aloitteellinen rooli on tervetullut: instituutioiden tulee reagoida ympäristöönsä ja mukautua nykypäivän haasteisiin.

Tehokkaampaa yhteistoimintaa

PRY on sekä ilmaus poliittisesta tahdosta ja sitoumuksista että väline käytännön yhteistyön edistämiseen. Mukaan lähtevät jäsenmaat tekevät toisilleen velvoittavia sitoumuksia puolustusinvestointien, suorituskykyjen kehittämisen ja operatiivisen valmiuden aloilla. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa panostusta tutkimukseen ja teknologiaan, osallistumista yhteisiin suorituskykyhankkeisiin sekä aktiivisempaa otetta EU:n kriisinhallinnassa.

Edellä mainitut asiat eivät ole uusia. Uutta ei ole myöskään jäsenmaiden riittämätön yhteistyö niiden edistämisessä. PRY:n myötä puutteet kuitenkin nostetaan pöydälle ja niihin vastaaminen korkean tason poliittiseksi prioriteetiksi. Lisäksi jäsenmaat sitoutuvat tarkastelemaan säännöllisesti yhteistyön etenemistä. Tämän odotetaan johtavan tehokkaampaan yhteistoimintaan. Kehitys ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä.

Sitoumusten ohella jäsenmaat ovat painottaneet PRY-kehyksessä toteutettavia käytännön projekteja, joilla kansalaisille halutaan osoittaa yhteistyön konkreettinen lisäarvo. Tähän mennessä jäsenmaat ovat esittäneet projekteiksi pitkän listan ehdotuksia kriisinhallintakyvyistä koulutus- ja kyberaloitteisiin. PRY-projektit valitaan yksimielisesti. Kansallisten intressien lisäksi niiden tulee tuottaa lisäarvoa EU-tason yhteistyöhön. Ensimmäisenä käynnistettävien projektien identifiointi on parhaillaan meneillään.

Päätösvalta pysyy jäsenmailla

Suomi on pitkään ja johdonmukaisesti kannattanut EU:n puolustusyhteistyön syventämistä. Yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ei ole haluttu nähdä vain kriisinhallinnan kontekstissa, vaan laveampana kehyksenä, jossa huomioidaan muun muassa kyber- ja hybridiuhat. PRY:n käynnistäminen on askel oikeaan suuntaan. Suomen PRY-papereihin ajama maininta keskinäisestä avunannosta liittyy tavoitteisiin puolustusyhteistyön laajasta tulkinnasta. Vaikka artikla sisältyy jo perussopimukseen, on sen saaminen jäsenmaiden yhteiseen PRY-ilmoitukseen poliittisesti tärkeää ja Suomen edun mukaista.

Puheita EU:n militarisoinnista on vaikea niellä. Tiivistyvästä yhteistyöstä huolimatta päätösvalta pysyy jäsenmailla. Sen sijaan yhteistyön ja EU-instituutioiden aktiivisuuden avulla tärkeisiin puolustuspoliittisiin kysymyksiin voidaan vaikuttaa EU:n ytimessä. EU:n aktiivisuus puolustuspolitiikassa ei tarkoita, että se unohtaisi toimensa perinteisimmillä aloilla rauhan ja vakauden edistämiseksi. Olisi päinvastoin keinotekoista, jos EU sivuuttaisi puolustuskysymykset tämän päivän Euroopassa. Suurin osa EU-maista kuuluu myös Natoon ja tukeutuu siihen kollektiivisessa puolustuksessaan. EU ei yritä muuttua Natoksi, vaan käyttää omia työkalujaan (ml. lainsäädäntö, taloudelliset kannustimet, infrastruktuuri, politiikka-alojen yhdistäminen) turvallisuusympäristöön vaikuttamiseksi ja puolustusyhteistyön tiivistämiseksi.

Meiju Keksi

Kirjoittaja on puolustuspolitiikan parissa työskentelevä erityisasiantuntija Suomen pysyvässä EU-edustustossa

Kirjoitus on alunperin julkaistu Suomen EU-edustuston verkkosivuilla.

Kirjoittajasta

EUEkirjoittaja
EUEkirjoittaja

EUE-kolumneja kirjoittavat Suomen pysyvän EU-edustuston asiantuntijat.

Seuraa meitä