Saavutettavuustyökalut

Kuva:
Uutinen 22.11.2017

EU:n itäinen kumppanuus – yhteistyötä kahdella raiteella

EU:n itäisen kumppanuuden tavoitteena on tukea itäisen Euroopan ja Etelä-Kaukasian kumppanimaiden vakautta, demokratiaa, oikeusvaltiokehitystä ja kaupan vapauttamista. Itäinen kumppanuus on osa EU:n naapuruuspolitiikkaa. Viides itäisen kumppanuuden huippukokous pidetään Brysselissä  24. marraskuuta.

Kuva on Georgian pääkaupungista Tbilisistä. Kuva: Jaanus Jagomägi on Unsplash

Itäinen kumppanuus –ohjelma käynnistettiin vuonna 2009 Georgian sodan jälkeen.  Sen tarkoituksena on tuoda kuusi entisen Neuvostoliiton maata yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti lähemmäs Euroopan unionia sekä samalla rohkaista niiden omia uudistusprosesseja.

Kuusi erilaista maata

Kumppanuus ei  kuitenkaan ole sama asia kuin EU:hun liittymisprosessi, eikä kumppanimaiden EU-jäsenyys ole ollut EU:n virallisena tavoitteena. Jokainen maa valitsee itse tavoitetasonsa ja tulokset, joita se haluaa saavuttaa suhteissaan Euroopan unioniin.

EU:n kuusi itäistä kumppanimaata ovat:

  • Armenia
  • Azerbaidžan
  • Valko-Venäjä
  • Georgia
  • Moldovan tasavalta
  • Ukraina

 

Venäjä ja Turkki eivät kuulu Itäisen kumppanuuden maihin, sillä niillä on erilainen asema suhteissaan Euroopan unioniin. Turkki on liittymisneuvotteluja käyvä maa ja unionin Venäjä-suhteita taas määrittää niin sanottu strateginen kumppanuus.

Vaikka varsinaisessa yhteistyössä on mukana vain kuusi maata, on niiden EU-lähentyminen ja etenkin kaupallis-taloudellisten suhteiden vahvistuminen EU:n näkökulmasta eduksi laajemmallekin alueelle, mukaan lukien Venäjälle.

Osa naapuruuspolitiikkaa

Itäinen kumppanuus on Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) erityinen itäinen ulottuvuus. Naapuruuspolitiikan avulla EU pyrkii yhdessä eteläisten, Välimeren alueen kumppaniensa ja itäisten naapuriensa kanssa tiiviiseen poliittiseen assosiaatioon ja mahdollisimman vahvaan taloudelliseen yhdentymiseen.

Naapuruuspolitiikkaa määrittelee nykyisin EU:n globaalistrategia.

Yhteistyötä kuuden erilaisen maan kanssa – kahdella raiteella

Yhteistyö EU:n kanssa etenee kumppanimaiden osalta kahdella raiteella: monenvälisellä, jonka puitteissa käytäviin temaattisiin keskusteluihin kaikki kuusi maata osallistuvat, sekä kahdenvälisellä, jolla kukin kumppanimaa etenee yksilöllisesti omissa sopimusneuvotteluissaan.

Ukraina, Georgia ja Moldovan tasavalta allekirjoittivat assosiaatio- ja vapaakauppasopimukset EU:n kanssa vuonna 2014. Samoilla mailla on tällä hetkellä myös viisumivapaus EU:n kanssa.

Viisumimenettelyjen helpottamissopimukset on tehty Armenian ja Azerbaidžanin kanssa.

Viides itäisen kumppanuuden huippukokous

Viides itäisen kumppanuuden huippukokous pidetään Brysselissä  24. marraskuuta. Silloin EU:n jäsenmaiden ja kuuden itäisen kumppanimaan valtion- tai hallitusten päämiehet keskustelevat tulevasta yhteistyöstä. Suomea huippukokouksessa edustaa pääministeri Juha Sipilä.

Kokouksessa arvioidaan myös edellisessä eli Riiassa vuonna 2015 pidetyssä huippukokouksessa aikaan saatuja tuloksia ja erityisesti konkreettisia etuja kuuden itäisen kumppanimaan kansalaisille. Kumppanuuden kautta on saavutettu Moldovan, Ukrainan ja Georgian viisumivapauksien lisäksi muun muassa opiskelijavaihdon lisäämistä, talousyhteistyön edistämistä ja sektorikohtaiset ohjelmat maiden uudistusten tukemiseksi.

Huippukokous hyväksyy yhteistyölle 20 päätavoitetta. Tavoitteet perustuvat Riiassa vuonna 2015 sovitulle neljälle ensisijaiselle yhteistyöalalle, jotka ovat: vahvempi talous, vahvempi hallinto, vahvempi yhteiskunta sekä vahvemmat sidokset EU:n ja kumppanimaiden kesken erityisesti liikenne- ja energiasektoreilla. Kaikkien 20 päätavoitteen toteuttamisessa painotetaan tasa-arvoa, kansalaisyhteiskuntaa ja strategista viestintää.

Brysselin huippukokouksen yhteydessä allekirjoitetaan myös EU:n ja Armenian välinen uudistettu kumppanuussopimus.

Lisätietoa:

Itäistä kumppanuutta koskevat myytit (Euroopan ulkosuhdehallinnon julkaisu)

EU:n ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva globaalistrategia

Eastern Partnership – Focusing on key priorities and deliverables

 

 

 

 

 

 

 

Seuraa meitä