EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistus etenee
Euroopan unionin turvapaikkajärjestelmän uudistustyö jatkuu tiiviisti. Komission kesällä 2016 antamien seitsemän ehdotuksen käsittely on edennyt ja monelta osin ollaan pitkällä. Kesäksi on kovat odotukset siitä, että valmista alkaisi tulla.
Bulgaria hakee vaikeaan Dublin-järjestelmän uudistamiseen tällä hetkellä lisävauhtia erityisesti jäsenvaltioiden tiiviisti kokoontuvasta asiantuntijakokoonpanosta.
Puhutaanpa tulevista tai jo voimassaolevista säännöksistä niin olennaista on, että säädösten soveltaminen on yhdenmukaista EU-maasta riippumatta. Tämä koskee niin kansainvälisen suojelun antamista kuin myös vastaanotto-olosuhteita ja paluuta tai palauttamista. Yhdenmukainen toiminta ehkäisee tehokkaasti luvatonta siirtymistä jäsenvaltiosta toiseen kesken turvapaikkamenettelyn. Säännösten toimeenpanon tehokkuus ratkaisee asiat käytännössä.
Maahanmuuton ulkosuhteet yhä ajankohtaisempia
Turvapaikanhakijatilanteen ja Eurooppaan suuntautuvan muuttopaineen hallinta on paljon muutakin kuin sitä, miten turvapaikkamenettely toimii. Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa on arvioitava laajana kokonaisuutena. Maahantulon tilanne on arvaamaton ja voi muuttua nopeastikin. Muuttopaine Eurooppaan ei ole häviämässä minnekään.
Maahanmuuttopolitiikan kokonaisuudessa maahanmuuton ulkosuhteet keskeisiin lähtö- ja kauttakulkumaihin ovat tulleet viime vuosien aikana yhä ajankohtaisemmiksi. Ulkosuhteiden merkitys korostuu erityisesti paluun ja palauttamisen kohdalla.
EU-tilastojen mukaan keskimäärin alle puolet turvapaikanhakijoista saa jonkinlaisen oleskeluluvan – eli luvan jäädä maahan, josta on turvapaikkaa hakenut. Tilastojen ja unionin lainsäädännön perusteella vapaaehtoisen paluun merkitys korostuu. Jos hakijalla ei ole edellytyksiä saada kansainvälistä suojelua, on vapaaehtoinen paluu kaikkien kannalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Paluu ja palauttaminen kuuluvat keskeisesti eurooppalaiseen turvapaikkapolitiikkaan.
Vapaehtoisuus ei kuitenkaan riitä, jos ihminen ei itse ole halukas palaamaan tai jos hänen kotimaansa kieltäytyy vastaanottamasta palaajaa. Jälkimmäinen tilanne kietoo palauttamisen ja ulkosuhteiden toimivuuden sekä siihen liittyvän monitahoisen kansainvälisen yhteistyön tiukasti toisiinsa. EU:n ja lähtömaiden on löydettävä hyvä yhteisymmärrys siitä, kuinka tilanteet käytännössä ratkaistaan.
Yhteistyötä ei rakenneta päivässä
Maahanmuuton ulkosuhteissa yhteistyötä rakennetaan niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Kysymys voi olla esimerkiksi operatiivisesta yhteistyöstä, kouluttamisesta, materiaaliavusta, teknisestä tuesta tai vaikuttamisesta muuttoliikkeen perimmäisiin syihin pitkällä aikavälillä. Kysymys on hyvin laajasta toimenpiteiden kokonaisuudesta, jolla muuttoliikettä yritetään saada hallintaan jo ennen EU:n ulkorajoja. Myös laillisen maahanmuuton väyliä ja niiden kehittämistä tulee tarkastella tässä yhteydessä.
Katse Suomen tulevassa puheenjohtajuuskaudessa
Suomen EU-puheenjohtajuuskauden lähestyessä on entistä tärkeämpää tiedostaa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan toimenpiteiden laaja kirjo ja vaikuttavuus myös pitkälle eteenpäin. EU:n uskottava yhteinen turvapaikkajärjestelmä on vahva viesti. Se antaa paremmat valmiudet neuvotella tärkeiden unionin ulkopuolisten kumppanimaiden kanssa muuttoliikkeen hallintaan liittyvistä ratkaisuista.
Tuomo Kurri, maahanmuuttojohtaja
Teksti julkaistu alunperin sisäministeriön blogissa.
