Hämeenlinnassa keskusteltiin EU:n budjetista – mitä brexit tarkoittaa Suomelle ja EU:lle?
EU:n kerrotaan maksavan noin kahvikupin verran EU-kansalaista kohden päivässä. Paljon vai vähän? Suomi maksaa EU:n budjettiin noin 2 miljardia euroa vuodessa, summan voi suhteuttaa esimerkiksi vuoden 2018 sisäministeriön hallinnonalaan (n.1,5mrd), josta rahoitetaan kansallisesti mm. poliisitoimi, rajavartio ja maahanmuutto. Miten brexit muuttaa tilannetta?
”Tärkeämpää kuin se, mitä EU maksaa, on se, mitä me olemme EU:n kautta saaneet. Tulisi keskustella siitä, millaista Eurooppaa tavoittelemme ja kuinka paljon siihen ollaan valmiita uhraamaan rahaa”, sanoi kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila Hämeenlinnassa maanantaina järjestetyssä EU:n budjettia käsitelleessä Eurooppatiedotuksen ja Hämeen liiton seminaarissa.
Aihe on ajankohtainen, sillä keskustelu EU:n tulevasta rahoituskehyksestä vuodesta 2021 eteenpäin on käynnistynyt. Komission esitystä odotetaan heti vapun jälkeen toukokuussa 2018, jonka jälkeen muodollinen neuvotteluprosessi EU:ssa varsinaisesti käynnistyy.
Neuvotteluista odotetaan pitkällisiä, on mahdollista, että ne venyvät Suomen EU-puheenjohtajakaudelle vuonna 2019.
Millaisen EU-budjetin Suomi haluaa?
Millaista tulevaisuutta ja budjettia EU ja Suomi sitten tavoittelevat? EU:n budjetti on nykyisellään noin prosentin unionin jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta, euroina noin 1087 miljardia vuosien 2014–2020 -välisenä aikana.
Budjettipiirakasta noin 39 % lohkeaa maaseudun ja kestävien luonnonvarojen tukemiseen, 34 % aluekehitysrahoitukseen, 13 % kasvun ja työllisyyden edistämiseen, 6 % hallintoon, 6 % ulkosuhteisiin ja 2 % turvallisuuteen. Ilmastotoimet jakautuvat EU:n budjetissa eri lohkoille, kuluvalla kaudella niiden osuus on talousarviosta 20 %.
Muuttuneet tarpeet ja haasteet EU:ssa ja jäsenmaissa edellyttävät, että EU:n budjettia uudistetaan tulevalla rahoituskaudella merkittävästi. Suomi katsoo, että EU:n budjetin tulisi vastata mm. muuttoliikkeen, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden sekä kasvun ja kilpailukyvyn kaltaisiin haasteisiin. Budjettia tulisi myös tehostaa ja se tulisi entistä paremmin kohdentaa asioihin, joilla saavutetaan eurooppalaista lisä-arvoa, kertoi seminaarissa puhunut valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Vesa Kulmala.
Brexitin myötä yksi maksaja vähemmän
Tehostamisen ja uudistusten painetta budjetille lisää merkittävästi brexit, jonka myötä unionissa on jatkossa yksi maksaja vähemmän. Komission arvioiden mukaan Britannian lähtö jättää noin 12–13 miljardin euron vajeen unionin kassaan vuosittain.
Tulevan budjetin taso onkin neuvotteluiden haastavimpia kysymyksiä. Samalla kun jotain joutaa leikkurin alle, on myös kartoitettava uusia tulonlähteitä.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen spekuloi Hämeenlinnassa vaihtoehdolla leikata esimerkiksi kilpailukyvystä, kasvusta, tutkimuksesta ja yleiseurooppalaisista verkoista. Mutta totesi samalla vaihtoehdon huonoksi: nämä ovat juuri niitä, mihin hänen mukaansa tulisi panostaa enemmän. Yksittäinen jäsenmaa ei esimerkiksi pysty rakentamaan korkeajännitekantaverkkoa energian säästämiseksi tai ole riittävän vahva tehokkaan digialustan rakentamiseksi 5G -verkoille, Pietikäinen havainnollisti.
Entä kuinka järkevää nykyisessä globaalissa kilpailutilanteessa olisi leikata EU:n suorista maataloustuista ja korvata ne kansallisilla tuilla? Pietikäisen mukaan tällöin palattaisiin historialliseen tilanteeseen, jossa jäsenmaat kilpailevat keskenään esimerkiksi maidon- ja sianlihan tuotantotuilla. Tämä heikentäisi kilpailukykyä ja rahojen käytön tehokkuutta.
Vesa Kulmala ja Sirkka-Liisa Anttila puolestaan korostivat puheenvuoroissaan maaseudun elinvoiman kehittämisen ja maatalouden tulevaisuuden turvaamisen tärkeyttä Suomelle.
Aluekehitysrahaa halutaan jatkossakin
Suomellekin perinteisesti tärkeän alue- ja rakennepolitiikan tarkastelu on myös osa budjettikeskustelua. Sirkka-Liisa Anttilan mielestä koheesiorahalle on tarvetta myös tulevalla kaudella, ”EU-rahoitusta ei ole tarkoitettu vain vahvimmille, heikkouksien poistamisen tulee olla mahdollista jatkossakin”.
Aluekehitysrahojen radikaali leikkaus ei olisi myöskään Sirpa Pietikäisen ratkaisu. Aluekehitysrahalla tuetaan monia suuria ja pieniä hankkeita kuten rautatieasemien parannuksia, kaupunkikeskuksia ja ihmisten selviytymistä, hän muistutti.
Budjettineuvotteluiden suuri kysymys on, voitaisiinko EU:n jäsenmaiden maksuosuutta kasvattaa tulevalla kaudella. Euroopan parlamentti on jo linjannut, että nykyinen 1 prosentin maksuosuus BKT:sta voitaisiin nostaa 1,3 prosenttiin.
Hämeenlinnan tilaisuus järjestettiin osana Puhutaan EU:sta -kampanjaa. Katso keskustelun tallenne täältä.
