Saavutettavuustyökalut

Kuva: unsplash.com_@helloquence
Uutinen 26.4.2018

Eurooppalainen kansalaisaloite – suora vaikutuskanava EU:n politiikkaan

Mahdollisuus panna vireille ja allekirjoittaa kansalaisaloitteita on jo monelle suomalaiselle tuttu tapa vaikuttaa poliittisiin päätöksiin. Harvempi kuitenkaan tietää, että myös Euroopan unionissa on mahdollista tehdä kansalaisaloitteita. Vaikka sekä suomalainen että eurooppalainen kansalaisaloite astuivat voimaan vuonna 2012, on jälkimmäinen jäänyt suomalaisille vieraammaksi vaikuttamisen vaihtoehdoksi. Mikä eurooppalainen kansalaisaloite siis on, ja miten se eroaa suomalaisesta vastineestaan?

Eurooppalainen kansalaisaloite luotiin Lissabonin sopimuksella vuonna 2009, mutta se astui voimaan vuonna 2012. Eurooppalaisen kansalaisaloitteen perustamiseksi vaaditaan seitsemän äänioikeutettua EU-kansalaista seitsemästä eri EU-maasta. Näiden seitsemän EU-kansalaisen on perustettava erityinen kansalaistoimikunta aloitteen tekemistä varten.

Kansalaisaloite on rekisteröitävä Euroopan komission sivuilla ennen kuin allekirjoitusten kerääminen voidaan aloittaa. Kansalaisaloitteita voidaan laittaa vireille vain sellaisista asioista, jotka lukeutuvat komission päätäntävaltaan. Tämä asettaa pieniä rajoituksia aiheisiin, joista eurooppalaisen kansalaisaloitteen voi tehdä. Komission toimivaltaan kuuluu esimerkiksi ympäristönsuojelu, maatalous ja liikenne.

Kuva: unsplash.com, @nikarthur

Miljoona allekirjoitusta useasta eri jäsenmaasta

Jotta komissio voi ottaa aloitteen käsittelyyn, tulee aloitteeseen saada miljoona allekirjoitusta vähintään seitsemästä eri jäsenmaasta. Jokaisella jäsenmaalla on väkilukuun suhteutettu allekirjoitusten vähimmäislukumäärä. Tämä tarkoittaa sitä, että vähintään seitsemästä eri jäsenmaasta pitää saada kokoon tietty määrä allekirjoituksia, jotta aloite voidaan käsitellä. Suomessa vaadittu allekirjoitusten vähimmäislukumäärä on 9 750.

Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa kuka tahansa ikänsä puolesta äänioikeutettu EU-kansalainen. Allekirjoitukset kerätään aloitteen laatijoiden toimittamilla tuenilmauslomakkeilla, jotka voidaan täyttää joko sähköisesti tai paperisena.

Kun eurooppalainen kansalaisaloite on täyttänyt vaatimukset miljoonasta allekirjoittajasta vähintään seitsemästä eri jäsenmaasta, komissio aloittaa kolmen kuukauden pituisen arviointiprosessin, jossa arvioidaan, eteneekö aloite lainsäätämisprosessiin vai ei. Komissio on velvollinen kuulemaan aloitteen laatijoita, jotka pääsevät esittelemään aloitettaan myös Euroopan parlamentille. Lopulta komissio antaa tiedonannon, jossa komissio perustelee päätöstään kansalaisaloitteen etenemisestä. Komission ei ole kuitenkaan pakko tehdä kansalaisaloitteen perusteella säädösehdotusta. Jos säädösehdotus tehdään, kansalaisaloite jatkaa normaaliin lainsäädäntäprosessiin.

Kuva: unsplash.com, @jhonkasalo
Kuva: unsplash.com, @jhonkasalo

Minkälaisista aiheista kansalaisaloitteita on tehty?

Tällä hetkellä neljä kansalaisaloitetta on saavuttanut komission asettamat vaatimukset, ja avoimena on lisäksi viisi aloitetta. Jo käsitellyt aloitteet on tehty esimerkiksi glyfosaattipohjaisten rikkakasvien torjunta-aineiden kieltämisestä ja eläinkokeiden lopettamisesta. Eniten allekirjoituksia on onnistunut keräämään ihmisalkioiden suojelemiseen pyrkivä aloite, joka saavutti yli 1,7 miljoonaa allekirjoittanutta. Komissio on suorittanut toimia lähes kaikkien aloitteiden osalta, mutta toimet eivät ole aina olleet lainsäädännöllisiä.

Avoimena on kirjoitushetkellä muun muassa EU:n jäsenmaiden välisten palkkaerojen poistamiseen ja TTIP-sopimuksen voimaantulon estämiseen tähtäävät aloitteet. Avoimia kansalaisaloitteita voi tarkastella täällä.

Lisätietoa eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta löytyy komission sivuilta.

Seuraa meitä