EU:n konsulisuojeludirektiivi tuli voimaan – mikä on muuttunut?
EU-kansalaisen oikeuksiin kuuluu EU:n ulkopuolella matkustaessaan saada tarvittaessa apua jonkun toisen EU-maan edustustosta, ellei oman maan suurlähetystöä tai edustustoa löydy kohdemaasta. EU:n konsulisuojeludirektiivin edellyttämät säännösmuutokset kansallisessa konsulipalvelulaissamme tulivat voimaan 1.5.2018.
Muutokset selventävät EU-kansalaisille kolmansissa maissa annettavaa konsulisuojelua.
Euroopan unionin neuvoston konsulisuojeludirektiivin (EU) 2015/637 tavoitteena on varmistaa, että Euroopan unionin jäsenvaltiot antavat EU:n ulkopuolella konsuliapua omaa edustustoa vailla oleville EU:n kansalaisille samoin edellytyksin kuin omille kansalaisilleen.
Direktiivi yhtenäistää konsuliavun käytäntöjä EU:ssa
”Direktiivin taustalla on Euroopan komission laatima selvitys, mistä ilmeni, että jo konsulisuojelun peruskäsitteet poikkesivat jäsenvaltioissa toisistaan. Jäsenvaltioilla ei myöskään ollut yhteneväistä näkemystä siitä, missä eri tilanteissa EU-kansalaista pidetään edustusta vailla olevana. Tämä johti epäyhtenäisiin käytäntöihin konsulisuojelun antamisessa, kertoo Sari Lietsala ulkoministeriön konsuliasioiden yksiköstä.
Direktiivin johdosta Suomen kansallista konsulipalvelulakia päivitettiin. Suomen edustustot ovat velvollisia avustamaan muiden EU-jäsenmaiden kansalaisia maissa, joissa näillä ei ole omaa edustustoa. Suomen ulkomaanedustustojen tarjoamat konsulipalvelut annetaan muille EU-kansalaisille samoin perustein kuin suomalaisille. Konsulipalveluja ovat muun muassa avustaminen pidätys- tai vangitsemistilanteissa, apu rikoksen uhriksi tai vakavaan onnettomuuteen joutuneelle sekä hätämatkustusasiakirjojen myöntäminen.
EU-kansalaisia autetaan samoin perustein
Direktiivin toimeenpano mahdollistaa myös toisen EU-jäsenmaan kansalaisen avustamisesta aiheutuneiden kulujen takaisinperinnän siltä EU-maalta, jonka kansalaista Suomi on avustanut. Vastaavasti Suomen ulkoministeriö on velvollinen korvaamaan kulut sille EU-jäsenvaltiolle, joka on avustanut Suomen kansalaista tai Suomessa pysyvästi asuvaa ulkomaalaista.
Direktiivin mukanaan tuomat velvoitteet eivät vaikuta Suomen ulkomaanedustustojen omille kansalaisilleen tai Suomessa pysyvästi asuville ulkomaalaisille antamien konsulipalvelujen sisältöön.
