VVP – kriisit, kohokohdat ja tulevaisuuden näkymät
Kohta se on kasassa, VVP eli Viiden Vuoden Paketti. Kurkistan EU- agendalle syksyltä 2013 ja näen tuttuja sanoja: Lampedusa (turvapaikanhakijat), Syyria, Libya, Ukraina, digitaalinen talous, nuorisotyöttömyys, EMU:n kehittäminen. Uudet mepit ja komissaarit valittiin vuonna 2014 ja kaikissa EU-maissa on ollut kansallisia vaaleja, mutta samat teemat ovat puheena edelleen.
Poiminta syksyltä 2014
Tilannekatsaus Kreikan väliarviosta, EU-USA-vapaakauppasopimus, afrikkalainen sikarutto, Ebola-epidemia, Venäjän pakotteiden korvaaminen EU:n maidontuottajille…
VENÄJÄLLÄ AVAUTUU TÄLLÄ viikolla futisfanien taivas, mutta muuten kuluneet viisi vuotta ovat pitäneet Venäjän otsikoissa aivan muista syistä. Ukrainan ja erityisesti itä-Ukrainan tilanne on jatkunut nyt niin monta vuotta tasaisen ikävänä, että uutisnälkäiset toimittajat ovat teemaan väsyneet.
EU-USA-VAPAAKAUPPASOPIMUS ELI TTIP on puolestaan jätetty hyllylle odottamaan aikaa parempaa. Yhdysvaltojen ja EU:n suhde on mediassa tälläkin viikolla, mutta aivan toisessa valossa. Nyt luetellaan tuotteita, joille unioni asettaa tulleja vastareaktiona presidentti Trumpin toimille. Vaarassa on niin farkkujen kuin viskinkin tuonti Eurooppaan.
Kurkistus vuoteen 2015
Välimeren siirtolaiskysymys, Jemen, viiden puheenjohtajan raportti EMUn kehittämisestä, terrori-iskut Pariisissa, Britannian toiveet EU-yhteistyöstä, Pariisin ilmastosopimus, Kreikka…
KESÄ 2015 OLI varsinainen Kreikka-kesä, jonka kaikki EU:ta seuraavat toimittajat (joita yksin Brysseliin on akkreditoitunut noin tuhat kappaletta) ja asioita hoitaneet ministerit ja virkamiehet varmasti muistavat. Kriisikokouksia riitti, kalenterini mukaan esimerkiksi 11.7.2015 oli ylimääräinen ministeritason Euroryhmä, heti seuraavana päivänä ylimääräinen Eurohuippukokous ja Eurooppa-neuvosto. Sitten 13.-14.7. jatkettiin ”tavallisissa” Euroryhmä- ja Ecofin-kokouksissa.
KREIKKA ON OLLUT kaikki nämä vuodet toimittajien (myös muiden kuin kreikkalaisten) mielenkiinnon kohde. Jokaista Euroryhmää edeltää off-the-record eli ”seniorivirkamiehen” vetämä taustatilaisuus, jossa toimittajat poikkeuksetta esittävät kymmenen tai kaksikymmentä Kreikka-kysymystä. Myös silloin, kun valtiovarainministereillä ei ole aikomusta käsitellä asiaa (useimmiten kyllä on).
Vuoden 2016 agendaa
Vuoden 2016 EU-agendalla näemme taas tuttuja teemoja ja vähän muutakin: Syyria, Turkki, kiertotalous, autojen päästömittaukset, brexit…
ITSE KUKIN VOI muistella brittien EU-kansanäänestyksen tulosten aiheuttamia tunnelmia. Sinä yönä heräsin itse poikkeuksellisesti aamuyöstä enkä enää Twitterin aukaistuani pystynyt nukkumaan. Mikä lie etiäinen herättänyt. Brysselin EU-toimittajien rauhalliset ”kaikki jatkuu ennallaan” –juttusuunnitelmat vaihtuivat kuumeiseen tohinaan. Kaikki EU-instituutioiden pomot herätettiin kommentoimaan, korkean tason kokouksia improvisoitiin pikapikaa.
ENSI HÄMMENNYS OLI niin valtava, että kuviteltiin mm. tuon kuuluisan artikla 50:n aktivoimista saman tien. Puheenjohtajat Tusk, Juncker, Schulz (EP) ja pääministeri Rütte (Hollanti oli silloin puheenjohtajamaa) julkistivat lausuman, jossa patisteltiin brittihallitusta pikaisiin toimiin. ”Viivyttely pitkittäisi tarpeettomasti epävarmuutta.” Lopulta kesti yhdeksän kuukautta ennen kuin pääministeri May sai laadittua eroilmoituksen ja edelleen jahkaillaan sillä, toteutuuko Brexit ylipäätään ollenkaan.
Vuoden 2017 antia
PRY, LULUCF, ETIAS, EPPO, Suomi 100, digitaalinen Viro…
KESÄLLÄ 2016 LANSEERATTU EU:n globaalistrategia alkoi vuoden 2017 aikana saada muotoa. Kun korkea edustaja Mogherini ilmoitti EU:n aikovan ”vahvistaa toimiaan puolustuksen, kyberturvallisuuden, terrorismin torjunnan, energian ja strategisen viestinnän alalla” oli toimittajilla mielessä ennen kaikkea yksi kysymys: Syntyykö tästä EU:n armeija? -No, ei syntynyt, eikä synny. Sen sijaan on esimerkiksi tuo PRY, pysyvä rakenteellinen yhteistyö (puolustukseen liittyvät yhteiset kehityshankkeet jne.) ja East StratComm- yksikkö, joka herättelee eurooppalaisia venäläisten trollien uhkaan.
LULUCF TAAS ON lyhenne, jonka Brysselin mediamaailmassa tuntevat lähinnä vain suomalaiset toimittajat (yhteensä kymmenkunta henkeä). Jokaisella EU-maalla on omat erityiset kiinnostuksen kohteensa ja Suomessa se on luonnollisesti metsien käyttö.
Puolivälissä vuotta 2018
Nyt voi vain arvailla mistä kaikesta tämä vuosi muistetaan. Brexit- , muuttoliike-, Syyria- ja ilmastonmuutosuutiset jatkuvat hamaan tulevaisuuteen, kuten niin moni muukin yllämainittu teema.
SEURAAVAT VUODET KIISTELLÄÄN myös EU:n vuosien 2021-27 rahoista – se usein näkyvä MFF (suomeksi MRK, monivuotinen rahoituskehys). Euroopan komissio on viime viikkoina julkistanut tarkempia yksityiskohtia rahojen keruusta ja rahojen jaosta.
NYT JAETTU TIETOMÄÄRÄ ja laskelmat edellyttävät toimittajilta vähintään pitkää matematiikkaa, mutta politiikan toimittajat pääsevät helpommalla. Kaikkien EU-maiden johto on jo kiirehtinyt lausumaan, mikä budjettisuunnitelmissa käy ja mikä on aivan mahdotonta.
Vuoden 2019 näkymät
Puheenjohtajamaan valta ja vastuu pian Suomella.
SUOMELLE PUHEENJOHTAJUUSKAUSI (1.7.-31.12.2019) on jo kolmas ja virkamiehet tietävät jo mitä odottaa: pitkiä päiviä, sunnuntaityötä, kiirettä ja aherrusta. Suomen poliittiselle johdolle on luvassa myös melkoinen työrupeama. Jo ennen ensi vuoden heinäkuun alkua tuikituoreille ministereille alkaa sataa haastattelupyyntöjä. Unionin laidalla sijaitseva pieni maa on hetken valokeilassa. Mitä ministeri X ajattelee sisämarkkinoiden toimivuudesta? Miten ministeri Y aikoo viedä Brexit-neuvottelujen tämänhetkistä vaihetta eteenpäin? Onko ministeri Z hahmotellut EMU:n kehittämisen seuraavia askelia? Entä puolustusyhteistyö?
ENTÄ MUUTTOLIIKE? SIIHENKIN suomalaisministerit joutuvat ottamaan kantaa. Se on kohtalonkysymys koko Euroopan unionille, aivan toista mittaluokkaa kuin vaikkapa brexit, eikä siihen ole näköpiirissä ratkaisua. Ei tänä vuonna, eikä ensi vuonna, ei ehkä ensi vuosikymmenelläkään.
LEENA BRANDT
Lehdistövirkamies Leena Brandtin viisivuotinen työrupeama päättyy kesäkuun lopussa.
Kirjoittajasta
