Suomalaiset aktiivisesti mukana EU-kansalaiskeskustelussa
Viime vuonna eri puolella Suomea järjestettiin totuttuakin enemmän EU-aiheisia keskustelutilaisuuksia. Hiljattain valmistuneesta yhteenvedosta selviää myös, että Suomi osallistui aktiivisesti EU-maiden yhteiseen tempaukseen kansalaiskeskustelun edistämiseksi.
Helmikuussa 2018 käynnistyi pääministeri Juha Sipilän keskustelukiertue kansalaisten näkemysten kuulemiseksi Suomen ja EU:n tulevaisuudesta. Oulussa, Turussa, Vaasassa ja Kuopiossa järjestetyissä tilaisuuksissa keskusteltiin muun muassa kestävästä kasvusta, työn ja teknologian tulevaisuudesta, tutkimuksesta ja innovoinnista, elinikäisestä oppimisesta sekä Euroopan vakaudesta ja turvallisuudesta. Lisäksi pääministerin avoimilla EU-kuulemistunneilla pohdittiin, millainen EU olisi, jos se perustettaisiin nyt.
Myös muut ministerit osallistuivat kansalaiskeskusteluihin aktiivisesti omilla sektoreillaan.
Ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen keskustelukiertue Suomen ja EU:n tulevaisuudesta jatkui eri puolilla Suomea. Eurooppatiedotus tuki myös kansalaisjärjestöjen EU-keskusteluhankkeita.
Kansalaiskeskustelua EU-asioista edistettiin myös yhteistyössä Euroopan komission Suomen edustuston, Euroopan parlamentin tiedotustoimiston, Ulkopoliittisen instituutin sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa.
Aktiivisen kansalaiskeskustelun rinnalla tarvitaan myös vertailukelpoista tietoa EU-kansalaisten näkemyksistä. Suomi on kiinnittänyt huomiota Eurobarometri-tutkimusten hyödyntämiseen EU-päätöksenteon tukena.
Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan enemmistö suomalaisista katsoo, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Suomalaisten keskeisiä huolenaiheita EU-tasolla ovat muuttoliike, ilmastonmuutos, jäsenvaltioiden julkisen talouden tila sekä terrorismi.
On tärkeää, että suomalaisten ääni kuuluu myös Euroopan parlamentin vaaleissa 26.5.2019. Kansalaiskeskustelua EU-asioista elävöittää tänä vuonna myös 1.7.2019 alkava Suomen EU-puheenjohtajakausi.
Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli kansalaiskeskustelun edistämisessä ja EU-tietoisuuden lisäämisessä. Valtionapua kansalaisjärjestöjen EU-tiedottamiseen on lisätty, myös tulevia Euroopan parlamentin vaaleja silmällä pitäen.
