EU:n huippuvirkojen nimitykset – mitä, missä, milloin?
Toukokuussa järjestyt EU-vaalit aloittivat Euroopan unionin uuden viisivuotiskauden. Vaalien myötä käynnistyi EU-instituutioiden uusien johtajien valinta. Mitä kaikkea EU:n kulisseissa tällä hetkellä tapahtuu? Miten eri EU-toimielimet järjestäytyvät uuden kauden alkaessa?
Aikajana
Komissio
Komission puheenjohtaja
Perussopimusten mukaan Eurooppa-neuvosto ehdottaa määräenemmistöllä Euroopan parlamentille komission puheenjohtajaa. Ehdotuksessa on myös huomioitava Euroopan parlamentin vaalien tulos.
Eurooppa-neuvoston ensimmäinen kokous nimityksistä jäi tuloksettomaksi. Viikkoa myöhemmin järjestetty uusi kokous venyi usean päivän mittaiseksi, mutta sen tuloksena Eurooppa-neuvosto pääsi sopuun esityksistään. Komission puheenjohtajaksi Eurooppa-neuvosto esitti Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyenia (Saksan kristillisdemokraattinen unioni CDU / Euroopan kansanpuolue EPP), joka aloitti pian neuvottelut poliittisesta ohjelmastaan parlamentin eri ryhmien kanssa.
Perussopimuksien mukaan komission puheenjohtajaehdokkaan tulee nimittäin saada taakseen enemmistö parlamentin äänistä salaisessa äänestyksessä. Uusi parlamentti äänesti heinäkuun toisen täysistunnon aikana von der Leyenin valinnasta ja hyväksyi tämän komission puheenjohtajaksi. Jos von der Leyen ei olisi saanut parlamentin tukea taakseen, Eurooppa-neuvosto olisi joutunut ehdottamaan uutta ehdokasta kuukauden kuluessa.
Seuraavaksi von der Leyen aloittaa komissionsa kokoamisen jäsenmaiden esityksien pohjalta.
Komissaarit
Komissio koostuu 28:sta tasavertaisesta komissaarista, yksi jokaisesta jäsenvaltiosta.
Komission puheenjohtajaehdokas ehdottaa itselleen varapuheenjohtajia ja komissaareja jäsenmaiden tekemien ehdotusten perusteella. Tämänhetkisiin varapuheenjohtajiin kuuluu muun muassa Jyrki Katainen. Suomen hallitus on ehdottanut Jutta Urpilaista (Sosialidemokraattinen puolue SDP / Euroopan sosialidemokraattinen puolue PES) seuraavaksi komissaarikseen. Euroopan unionin neuvoston on hyväksyttävä ehdokasluettelo.
Komission jäsenehdokkaita kuullaan tämän jälkeen parlamentin valiokunnissa syys- ja lokakuussa, jolloin ehdokkaat voivat esittää näkemyksiään ja vastata parlamentin kysymyksiin. Parlamentti äänestää kaikkien ehdokkaiden hyväksymisestä yhtenä ryhmänä.
Lopuksi Eurooppa-neuvosto virallisesti nimittää uuden komission määräenemmistöllä. Uusi komissio valitaan lokakuun toisessa täysistunnossa (21.-24.10.*). Alustavasti uuden komission on määrä aloittaa marraskuun alussa, mikäli päätöksenteossa ei ilmene yllätyksiä.
Ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja
Korkea edustajan nimittää Eurooppa-neuvosto komission puheenjohtajan suostumuksella. Eurooppa-neuvosto esitti virkaan Espanjan ulkoministeri Josep Borrellia (Espanjan sosialistinen työväenpuolue PSOE / Euroopan sosialidemokraattinen puolue PES).
Korkea edustaja on myös komission varapuheenjohtaja, joten nimitys tehdään osana koko komission nimitystä. Näin ollen myös parlamentin tulee hyväksyä korkean edustaja.
Korkean edustajan toimikausi on yhtä pitkä kuin muun komission eli viisi vuotta.
Euroopan parlamentti
Europarlamentaarikot
Euroopan parlamenttivaalit järjestettiin jäsenmaissa 23.-26.5., jonka jälkeen alkoi ryhmien muodostaminen. Jokaisessa poliittisessa ryhmässä tulee olla vähintään 25 jäsentä, jotka on valittu vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta. Poliittisten ryhmien tuli ilmoittaa kokoonpanonsa 1.7. mennessä, ja vastavalitun parlamentin järjestäytymisistunto pidettiin 2.7. Uuden parlamentin kokoonpano löytyy aihetta koskevasta artikkelistamme.
Samalla parlamentti neuvotteli Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa ehdokkaasta komission puheenjohtajaksi.
Euroopan parlamentin puhemies
Euroopan parlamentin puhemiehen valitsee parlamentti 2,5 vuoden kaudelle. Ehdokkaat ovat poliittisen ryhmän tai vähintään 28 mepin ehdottamia. Puhemieheksi valitaan ehdokas, joka salaisessa äänestyksessä saa ehdottoman enemmistön parlamentin jäsenten äänistä. Äänestyskierroksia järjestetään vähintään neljä. Mikäli valinta ei selviä kolmannen äänestyskierroksen jälkeen, neljännelle kierrokselle etenee ainoastaan kaksi eniten edellisellä kierroksella ääniä saanutta ehdokasta.
Ensimmäiset tämän viisivuotiskauden vaalit järjestettiin parlamentin ensimmäisessä täysistunnossa 2.7. Parlamentti valitsi puhemiehekseen italialaisen David Sassolin (Demokraattinen puolue PD / Euroopan sosialidemokraattinen puolue PES).
Puhemiehen lisäksi valittiin 14 varapuhemiestä, jotka toimivat puhemiehen poissaollessa tai estyessä hänen puolestaan. He voivat myös puhemiehen pyynnöstä edustaa parlamenttia ulkopuolisissa tilaisuuksissa. Parlamentin varapuhemieheksi valittiin tällä kertaa muun muassa suomalainen Heidi Hautala (Vihreät / Euroopan vihreä puolue EGP).
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja
Eurooppa-neuvosto valitsee puheenjohtajansa määräenemmistöllä. Puheenjohtajan toimikausi kestää 2,5 vuotta, ja se voidaan uusia kerran.
Vakiintuneena käytäntönä on, että kiertävää puheenjohtajuutta hoitava jäsenmaa vastaa valinnan koordinoinnista. Puheenjohtajamaan valtion- tai hallituksen johtaja toimii puheenjohtajana Eurooppa-neuvoston kokouksessa, kun puheenjohtajan valintaa käsitellään.
Nimityskokouksessaan Eurooppa-neuvosto valitsi puheenjohtajakseen Belgian entisen pääministeri Charles Michelin (Reformiliike MR / Renew Europe RE).
Euroopan keskuspankin pääjohtaja
EKP:n pääjohtajan nimittää Eurooppa-neuvosto Euroopan unionin neuvoston suosituksesta kuultuaan Euroopan parlamenttia ja Euroopan keskuspankin neuvostoa. EKP:n neuvoston jäseniä ovat Euroopan keskuspankin johtokunta sekä euroalueen kansallisten keskuspankkien johtajat. Pääjohtajan kausi on kahdeksan vuotta.
Eurooppa-neuvosto esitti tehtävään nykyistä kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n pääjohtajaa Christine Lagardea (Tasavaltalaiset LR / Euroopan kansanpuolue EPP).