Ministeri Tuppurainen: Eurooppa vastaa koronakriisiin yhdessä
Suomi ei ole koronakriisissä yksin. Eurooppa on yhteinen ja kohtalomme ovat yhteen kiedotut. Euroopan unionin tarkoitus on viime päivinä saanut aivan uutta painoarvoa, kun Euroopasta on tullut koronavirusepidemian keskus. Koronavirus on jo nyt koetellut monia Euroopan maita poikkeuksellisella tavalla, ja epidemian laajenemiseen valmistaudutaan.
Sekä ihmishenkien pelastamisessa että taloudellisten vahinkojen korjaamisessa eurooppalainen yhteistyö on avainasemassa. Suomi, tai mikään muukaan Euroopan maa ei ole kriisistä erillään eikä omillaan. Epidemia ei jaa Eurooppaa pohjoiseen ja etelään, itään ja länteen taikka uusiin ja vanhoihin jäsenmaihin. Toimet taudin hillitsemiseksi ovat samansuuntaisia maasta toiseen. Kriisin talousvaikutuksiin vastataan nyt kaikissa maissa samalla tavalla: jäsenmaat ovat valmiit yhdessä elvytyksellä korjaamaan eurooppalaisia yrityksiä kuristavaa kysyntälamaa. Komissio on esittänyt EU:n valtiontukisääntöjen ja budjettisääntöjen tilapäistä höllentämistä, jotta jäsenmailla on riittävästi liikkumatilaa kansallisissa tukitoimissa. Tilanne on yhteinen.
Koronaviruksen talousvaikutusten vaimentamiseksi on kansallisten elvytystoimien lisäksi käytettävä kaikkia mahdollisia EU-työkaluja. Komissio on viime viikolla esittänyt 37 miljardin euron korona-tukipakettia. Se koostuu EU-budjetin käyttämättömistä varoista, joita on jäljellä 8 miljardia euroa ja jotka voidaan vapauttaa käyttöön heti. Lisäksi koronan vaikutusten hillitsemiseen ohjataan EU-budjetista 29 miljardia euroa ja liki saman verran vielä kohdentamatta olevista rakennerahastovaroista.
Myös muita EU:n rahoitusvälineitä on tarkoitus hyödyntää koronan talousvaikutusten puskurina. Euroopan investointipankille annetaan miljardin euron lisätakuut, jotta se voi lainoittaa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Komissio arvioi, että pankki voi näin ohjata 8 miljardia euroa 100 000 eurooppalaiselle pk-yritykselle. Myös Euroopan keskuspankki kertoi viime viikolla omista lääkkeistään tilanteen helpottamiseksi. EKP tarjoaa muun muassa pankeille edullista lainaa koronaviruksesta kärsivien pk-yrityksen rahoittamiseksi. Nämä kaikki ovat äärimmäisen tärkeitä toimenpiteitä haastavassa tilanteessa.
EU tai euroalue ei koroviruksen vaikutuksista hajoa. Euron kriisikestävyyttä on viime vuosikymmen kriisin jälkeen huomattavasti vahvistettu.
Kansallisesti monet maat ovat esittäneet poikkeustoimia ja rajoituksia esimerkiksi ihmisten liikkumiseen. EU-päämiehet sopivat eilisessä kokouksessaan, että myös EU-alueelle matkustamista rajoitetaan tilapäisesti kuukaudeksi. Tärkeää on, että EU-maat koordinoivat rajoitustoimensa siten, että tavaroiden kuljetukset eivät sisämarkkinoilla häiriinny. Kyse on siitä, että varmistamme että kaupoissa riittää tavaraa ja että tarvittavat tuotteet päätyvät kohteisiinsa.
Euroopan unioniin ja EU:n yhteisiin toimiin kohdistuvat nyt suuret odotukset, joihin on vastattava. Yhteistä tilannekuvaa vahvistetaan säännöllisillä ministerikokouksilla. Jäsenmaat voivat jakaa tietoa koronaviruksen hillitsemistoimien, kuten suurten tapahtumien kieltojen ja koulujen sulkemisten vaikutuksista eri maissa. Lääkinnällisten laitteiden ja hengityssuojainten ja muiden varusteiden riittävyydestä koko unionissa on huolehdittava, esimerkiksi yhteishankintojen avulla. Koronavirusrokotteen kehittämisessä eurooppalainen tutkimusyhteistyö on korvaamaton.
EU-päämiehet kokoontuivat jo viime viikolla videoyhteyden välityksellä keskustelemaan kriisitoimista ja keskustelua jatkettiin eilen tiistaina. Suomi on EU-toimissa aktiivisesti mukana, korostaen yhteisten ponnistelujen tärkeyttä. Poikkeustilanteessakin on säilytettävä unionin toimintakyky, ja sen vuoksi säännölliset ministerikokoukset puhelimen tai videoneuvottelun välityksellä ovat tarpeellisia.
Euroopassa on nyt käsillä poikkeukselliset ajat. Euroopan unionin ainutlaatuisuus on sen jäsenmaiden suvereniteetti. Toisaalta sen vuoksi unioni joutuu koronankin keskellä toimimaan oloissa, joissa jäsenmaat tekevät omia ratkaisujaan. Tästä huolimatta EU on osoittanut kykynsä paikata erillään tehtyjen päätösten aukkoja sekä koordinoida toimia. Sillä on myös omaa toimivaltaa. Nyt tämä kaikki on testissä.
Kulkutaudit ovat koetelleet Eurooppaa vuosituhansien ajan. Ne ovat vaikuttaneet maanosan kehitykseen monella tavoin. Nyt menossa oleva koronakriisi on kaikesta kauheudestaan huolimatta myös yhdistänyt ihmisiä. Hallitusten ja oppositiopuolueiden erot ovat kaventuneet, nuoret ovat havahtuneet kantamaan vastuuta ikäihmisistä. EU:n perustajahahmoihin kuuluva Jean Monnet sanoi, ettei eurooppalaisen yhteistyön ole tarkoitus yhdistää valtioita, vaan ihmisiä. Tämän vitsauksen edessä kaikki Euroopan asukkaat ovat ihmisiä, yhdessä ja samanlaisina.
Tytti Tuppurainen
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri
Kolumni julkaistu ensimmäisen kerran valtioneuvoston verkkosivuilla 18.3.2020.
