EU-konsuliyhteistyö matkailijoiden apuna koronakriisissä
Uuden koronaviruksen aiheuttama pandemia on tuonut ennennäkemättömiä haasteita Euroopalle ja koko maailmalle, monella eri saralla. Yksi tärkeä eurooppalaisen yhteistyön osa-alue on ollut konsulisuojelu, eli Euroopan ulkopuolella olevien EU-maiden kansalaisten avustaminen kriisin keskellä. Tilanne on vaatinut EU:lta ja sen jäsenvaltioilta nopeaa ja koordinoitua toimintaa kansalaisten suojelemiseksi – suojelu on tässä tilanteessa useimmin tarkoittanut kotiinpaluun avustamista.
Yhteistyö kaiken perusta
Konsulisuojelun yleisiä perusperiaatteita on, että EU-kansalaisilla on oikeus pyytää apua minkä tahansa EU-maan suurlähetystöltä tai konsulaatilta, ja että olemme velvoitettuja toisiamme avustamaan. Yhteistyö on konsulisuojelun peruspilari, ja koronakriisi on sitä vahvistanut. Matkailijoiden avustaminen takaisin kotimaihinsa onkin ollut yksi konkreettinen esimerkki EU-yhteistyöstä kriisin aikana.
Eri maissa olevat jäsenmaiden suurlähetystöt ovat yhteistyössä EU-edustuston kanssa työskennelleet pitkää päivää avustaakseen EU-kansalaisten paluuta. Paikallistason EU-konsulikoordinaatio kolmansissa maissa ja sen mukainen vaikuttamistyö on ollut tässäkin kriisissä tärkeää, esimerkiksi lentoliikenteen vaatimien lupien osalta sekä kauttakulkusäännösten ja liikkumiseen liittyvien lupakäytäntöjen selkeyttämisessä.
Suomi antanut ja vastaanottanut apua
Arvioiden mukaan yli puoli miljoonaa matkailijaa on hyötynyt EU-yhteistyössä tehdystä tiedottamisesta ja annetuista neuvoista. EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta on tuettu yli 400 Euroopan ulkopuolelta toteutetun kotiutuslennon järjestämistä. Toukokuun alkuun mennessä toteutuneilla lennoilla on ollut jo lähes 70 000 matkustajaa. Myös suomalaisia matkailijoita on näillä lennoilla ollut satoja.
Suomi on osaltaan kantanut velvoitteensa konsulisuojelusta EU-maiden kansalaisia kohtaan – ulkoministeriön järjestämillä kotiutuslennoilla on ollut yli 800 muiden EU-maiden kansalaisia, 22:sta jäsenmaasta.
Tieto kulkee etäyhteyksilläkin
Ulkoministeriön konsuliasioiden yksikkö on osallistunut lähes päivittäin pidettyihin EU:n koordinaatiokokouksiin maaliskuun alkupuolelta alkaen. Jo tammi-helmikuun vaihteessa EU-konsuliyhteistyössä oli ensimmäinen tämän kriisiin intensiivinen vaihe, kun EU-kansalaisia kotiutettiin Kiinan Wuhanista. Etäyhteyksillä käydyissä kokouksissa on ollut välillä linjoilla jopa 150 henkilöä, mutta siitä huolimatta kokoukset ovat sujuneet hyvin. Jäsenmaat ovat aktiivisesti jakaneet suunnitelmiaan tulevista kotiutuslennoista ja myös kertoneet millä alueilla heidän omia kansalaisiaan on apua vailla.
Konsuliasioissa ja kriisitilanteissa maiden välisen yhteistyön merkitys on aina ollut keskeistä. Jäsenmaat tekevät EU-koordinaation lisäksi yhteistyötä myös muissa kokoonpanoissa, esimerkiksi Suomi tiiviisti muiden Pohjoismaiden ja Pohjoismaat yhdessä balttien kanssa. Kriisitilanteissa kaikki maat ovat välillä joko avunpyytäjänä tai avuntarjoajana. Selvää onkin, että yhteistyöllä mahdollisuudet auttaa kasvavat tuntuvasti, ja lopputulokset ovat aina konkreettisemmat kuin yksin toimittaessa.
Antti Putkonen
- Konsuliviranomaisten antamalla suojelulla tarkoitetaan apua, jota yksittäinen maa antaa omille ulkomailla asuville tai matkustaville avun tarpeessa oleville kansalaisilleen.
- EU-kansalaiset voivat pyytää apua minkä tahansa muun EU-maan suurlähetystöltä tai konsulinvirastolta. Jäsenmaiden on toisin sanoen autettava edustusta vailla olevia EU-kansalaisia samoin edellytyksin kuin omia kansalaisiaan.
- Tässä on kyse oikeudesta yhdenvertaiseen kohteluun, joka on yksi EU-kansalaisten perusoikeuksista. Se on vahvistettu Euroopan unionin perussopimuksissa ja EU:n perusoikeuskirjassa.
