Kuukauden kysymys: EU ja Euroopan ihmisoikeussopimus – missä mennään?
Vastikään 70 vuotta täyttänyt Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) on maanosamme ihmisoikeussuojan kulmakivi. Se turvaa sopimuksessa määrätyt ihmisoikeudet kaikille Euroopan neuvoston 47:ssä jäsenvaltiossa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin valvoo, että osapuolet noudattavat sopimusta käsittelemällä oikeuksien väitettyjä loukkauksia koskevia yksilö- ja valtiovalituksia. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolia, mutta itse Euroopan unioni ei ole, vielä. Kysyimme ihmisoikeusneuvonantaja Pilvi Rämältä, miten EU:n liittyminen ihmisoikeussopimukseen etenee.
EU:n liittymisessä Euroopan ihmisoikeussopimukseen ei ole kyse siitä, että perus- ja ihmisoikeuksia ei olisi tähän mennessä huomioitu EU:n toiminnassa. EU:n perusoikeuskirja turvaa erittäin kattavasti ihmisoikeuksia, ja EU-lainsäädännössä ja EU:n toimielinten toimissa on noudatettava peruskirjassa turvattuja perusoikeuksia. Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaamat ihmisoikeudet määritellään Lissabonin sopimuksessa EU-oikeuden yleisiksi periaatteiksi. Myös EU-tuomioistuin usein viittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön antamissaan tuomioissa. Mitä lisäarvoa EU:n liittymisellä Euroopan ihmisoikeussopimukseen sitten olisi?
EU myös vastaajaosapuoleksi ihmisoikeustuomioistuimeen
Hyötyjä on monia, mutta ehkä merkittävin liittyy juuri Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tämän kansainvälisen ihmisoikeustuomioistuimen tehtävänä on valvoa Euroopan ihmisoikeussopimuksen täytäntöönpanoa käsittelemällä sitä koskevia yksilö- ja valtiovalituksia. Ulkoisen ihmisoikeustuomioistuimen valvonta, sen antamat oikeudelliset sitovat tuomiot koskien EU:n toimia ja EIT:n oikeuskäytännön yleinen ohjaava vaikutus parantaisivat ihmisoikeussuojaa Euroopassa.
Liittymisen myötä EU pääsisi osallistumaan EU:n toimia koskevien valitusten käsittelyihin vastaajaosapuolena. Lainsäädäntövaltaa on siirretty merkittävästi jäsenmailta EU:lle, ja monessa asiassa jäsenvaltioiden kansallinen lainsäädäntö perustuu EU-lainsäädäntöön. Mikäli EU-lainsäädäntö on ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien kanssa, ei sitä tällä hetkellä voida saattaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen arvioitavaksi siten että vastaajaosapuolena olisi EU.
Yhdenmukainen ihmisoikeussuoja ja symbolista arvoa
Lisäksi EU:n liittyminen yhdenmukaistaisi ihmisoikeussuojaa EU:ssa ja Euroopan neuvostossa. Ihmisoikeusjuridiikka kehittyy olennaisesti oikeuskäytännön kautta. Niin kauan kuin kaksi ’rinnakkaista’ tuomioistuinta tulkitsee ja soveltaa ihmisoikeusstandardeja, on olemassa riski, että ajan myötä kehittyy kaksi erillistä ihmisoikeusjuridiikan tulkintalinjaa. Tämä siitä huolimatta, että monet ihmisoikeudet on kirjattu lähes identtisesti EU:n perusoikeuskirjaan ja EIS:een. Eriävien tulkintalinjojen kehittyminen ei olisi toivottavaa tilanteessa, jossa ihmisoikeudet ovat jo valmiiksi vastatuulessa useassa valtiossa, myös joissakin EU:n jäsenvaltioissa. Mitä todennäköisimmin ihmisoikeusjuridinen epäjohdonmukaisuus lopulta heikentäisi yksilön ihmisoikeussuojaa ja oikeusvarmuutta. EU:n liittymisen myötä varmistettaisiin ihmisoikeussuojan yhdenmukaisuus.
Monien oikeudellisten hyötyjen lisäksi on todettava, että EU:n liittymisellä Euroopan ihmisoikeussopimukseen olisi myös tärkeä symbolinen arvo. Sitoutumalla niihin ihmisoikeusvelvoitteisiin, joita EU edellyttää omilta jäsenvaltioiltaan, se vahvistaisi omaa uskottavuuttaan ihmisoikeustoimijana.
Missä mennään nyt?
EU:lla on Lissabonin sopimuksen myötä yksiselitteinen velvollisuus liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. EIS:ta on myös muutettu siten, että se mahdollistaa EU:n (eikä pelkästään valtioiden) liittymisen sopimukseen. Miksi tässä jo yli 40 vuotta kestäneessä prosessissa ei vieläkään ole päästy maaliin? Avaamatta tarkemmin kaikkia oikeudellisia ongelmakohtia, EU:n liittyminen EIS:een edellyttää erillistä liittymissopimusta. Vuonna 2013 neuvoteltu liittymissopimusluonnos oli EU-tuomioistuimen arvioitavana, mutta joulukuussa 2014 tuomioistuin totesi, ettei kyseinen sopimusluonnos ollut kaikin osin EU-oikeuden mukainen. EU-oikeus on oma, ainutlaatuinen oikeusjärjestelmänsä, jonka erityispiirteitä ei voida liittymisprosessissa sivuuttaa. Haasteista huolimatta, oikeudellisiin ongelmiin on löydettävissä oikeudellisia ratkaisuja, jos tahtoa on.
Tänä syksynä liittymisprosessissa on käynnissä uusi vaihe, kun usean vuoden tauon jälkeen EU:n ja EIS:n osapuolten valtuuskunnat palasivat neuvottelupöytään Strasbourgissa ja virtuaalisesti – kiitos Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella aikaansaatujen päivitettyjen neuvotteluohjeiden, joiden pohjalta komissio neuvottelee liittymisestä. Neuvotteluissa puidaan juuri näitä EU-tuomioistuimen toteamia oikeudellisia kysymyksiä ja pyritään löytämään niihin konkreettisia ratkaisuja. Ratkaisujen aikaansaamiseksi syyskuussa 2020 alkaneet neuvottelut jatkuvat. Euroopan neuvoston ministerikomitean ja EU:n neuvoston puheenjohtajana oleva Saksa luo osaltaan hyvät edellytykset neuvottelujen jatkamiselle.
Pilvi Rämä
Ihmisoikeusneuvonantaja
Suomen pysyvä edustusto Euroopan neuvostossa, Strasbourg
