Kuukauden kysymys: Millaisia vaikutuksia brexitillä on ollut nuorille?
Kun britit äänestivät vuonna 2016 maansa EU-erosta, nuorten äänestysaktiivisuus jäi vanhempia ikäluokkia matalammaksi. Myös vuoden 2019 EU-vaaleissa Suomessa 20–24-vuotiaista äänesti vain 23,3 prosenttia. Seuraavien EU-vaalien lähestyessä kysyimme, miten nuorten äänestäminen vaikutti kansanäänestyksen tulokseen Britanniassa, ja millaisia vaikutuksia brexitillä on ollut brittinuorten elämään. Kysymykseemme vastasi Art O’Mahony Britannian Eurooppaliikkeestä.
Brittiäänestäjistä 51,89 prosenttia äänesti kesäkuussa 2016 maansa EU-eron puolesta. Siihen päättyi Britannian 43 vuoden jäsenyys. Sokkituloksen vaikutus on määrittänyt Britannian politiikkaa, taloutta ja yhteiskuntaa jo lähes kymmenen vuoden ajan ja johtanut seurauksiin, joita kiihkeimmätkään brexitin puolestapuhujat eivät ole osanneet ennakoida.
Britannian pääministerit ovat EU-eron jälkeen käyttäneet täpärästi saamaansa kansanäänestysmandaattia kitkeäkseen kaikki jäljet Britannian ja EU:n välisestä yhteistyöstä. Kun Britannian pääsy Euroopan sisämarkkinoille päättyi, tuhannet yritykset ajautuivat konkurssiin. Eikä Britannian kansalaisilla ole enää oikeutta asua tai työskennellä EU:ssa.
Opiskelijat ja nuoriso kuuluvat brexitistä eniten kärsineiden joukkoon, vaikka heistä 75 prosenttia äänesti EU:ssa pysymisen puolesta. EU-ero riisti opiskelijoilta ja nuorilta tukuittain mahdollisuuksia Erasmus+-ohjelmarahoituksesta viisumivapaaseen muuttoon manner-Euroopan puolelle.
Miten on mahdollista, että nuoret joutuvat elämään tilanteessa, joka on täysin ristiriidassa heidän valintojensa kanssa? Vastaus on kaksitahoinen: Britanniassa kansalaisten on rekisteröidyttävä äänestäjiksi. Riittävän moni nuori ei rekisteröitynyt ja rekisteröityneistä nuorista liian harva käytti äänioikeuttaan.
Näin helposti se kävi. Vaikka vaaliluetteloon ilmoittautuneista 18–24-vuotiaista äänestäjistä peräti 64 prosenttia käytti äänioikeuttaan, yli 65-vuotiaista vaaliuurnilla kävi yli 90 prosenttia ja heistä ylivoimaisesti suurin osuus valitsi vastakkaisen vaihtoehdon kuin nuoret äänestäjät. Jos enemmän nuoria olisi rekisteröitynyt ennen kansanäänestystä ja heistä useammat olisivat käyneet äänestämässä, nuoriso saattaisi elää hyvin erilaisessa Britanniassa.
Nuorten muita alhaisempi äänestysaktiivisuus on varoittava esimerkki nuorille kaikkialla Euroopassa, varsinkin nyt kun elämme kasvavan populismin ja äärioikeistolaisen retoriikan aikaa. Esimerkissä korostuu se, kuinka olennaista on ymmärtää poliittisten päätösten vaikutukset omaan elämään ja kuinka tärkeää on oma aktiivinen osallistuminen demokraattiseen prosessiin. Sukupolvien väliset erot osallistumisessa nostavat esiin sitä, kuinka välttämätöntä nuorille on tunnistaa heille kuuluva joukkovoima ja ottaa vastuuta maansa suunnan muokkaamisesta.
Brexitin kielteiset vaikutukset brittinuoriin ovat arvokas läksy koko Euroopan nuorisolle. Poliittisilla päätöksillä voi olla kauaskantoisia seurauksia, jotka vaikuttavat nuorten mahdollisuuksiin, vapauksiin ja elämänlaatuun. Britannian nuorten kokemusten pitäisi herätellä myös muiden maiden nuoria osallistumaan demokraattiseen prosessiin ja tuomaan äänensä kuuluviin.
Vuoden 2024 eurovaalit lähestyvät. Nuorten on aika käyttää äänioikeuttaan ja osallistua aktiivisesti Euroopan tulevaisuuden muokkaamiseen. Brexitistä saadut kokemukset osoittavat, kuinka ratkaisevia yhtenäisyys ja yhteistyö ovat nuorten sukupolvien oikeuksien ja mahdollisuuksien säilyttämiselle.
Brexit on kiistatta varjostanut nuorten mahdollisuuksia ja näkymiä Britanniassa. Erasmus+-ohjelman ja vapaan liikkuvuuden menetys EU:ssa ovat vaikuttaneet konkreettisesti nuorten elämään. Britannian kansanäänestys näytti nuorisolle kaikkialla Euroopassa, miten paljon merkitystä äänestysaktiivisuuden eroilla nuorten ja vanhempien väestöryhmien välillä voi olla. Aktiivista osallistumista demokratiaprosessiin tarvitaan nyt selkeämmin kuin koskaan.
Kirjoittaja
Art O’Mahony
Youth Engagement Manager with European Movement UK Member of Young European Movement UK
