Kuukauden kysymys: Miten hyödymme EU:n digisääntelystä?
Kuukauden kysymykseemme vastaa tällä kertaa teemajohtaja Kristo Lehtonen Sitrasta:
Euroopan unionin tietosuoja-asetus (GDPR) astui voimaan vuonna 2018. Sen jälkeen EU:ssa on tullut sarja kunnianhimoisia lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään sääntelemään internetpalveluita, kuten somealustoja ja netin hakukoneita. Voidaan jo puhua datatalouden regulaatiotsunamista.
Uuden lainsäädännön nähdään ohjaavan suotuisasti Euroopan digitaalisen talouden kehitystä ja parhaimmillaan toimivan esimerkkinä myös globaalille kehitykselle kohti reilumpaa datataloutta. Nykyisessä datataloudessa digijättien intressi on ylikorostunut yksilön ja yhteiskunnan intressien kustannuksella.
Maailman arvokkaimmat yritykset ovat globaaleja digijättejä, joiden arvo perustuu meiltä yksilöiltä tulleeseen dataan. Sääntelyn on tarkoitus lisätä yksilöiden kontrollia meistä kerättyyn dataan tai dataan, jonka luomisessa olemme olleet mukana.
Kontrolli omaan dataamme kasvaa
Esimerkiksi datasäädöksessä lisätään merkittävästi yksilön kontrollia. Datasäädöksen mukaan, jos on osallistunut datan luomiseen, pitää olla oikeus päästä käsiksi dataan ja jakaa sitä kolmansille osapuolille.
Esimerkkinä sähköauton keräämä data
Esimerkiksi jos ajat uudehkolla autolla, kuten sähköautolla, keräävät nämä tuotteet paljon dataa. Käyttäjänä olet osallistunut datan luomiseen ja datasäädöksessä saat oikeuksia suhteessa tähän dataan.
Nykyautot ovat kuin tietokoneita, jotka keräävät valtavan määrän dataa autosta, sen kuljettajasta ja ympäröivästä liikenteestä. Datasäädöksen mukaan auton omistaja voisi halutessaan jakaa auton käytöstä syntyvää dataa esimerkiksi autojen huoltopalveluiden tarjoajien kanssa.
Esimerkkinä vihapuhe verkossa
Digipalvelusäädös ottaa käyttöön uusia täytäntöönpanokelpoisia verkko-oikeuksia. Ehdotetun DSA:n nojalla ihmiset voivat ilmoittaa verkossa kohtaamastaan laittomasta sisällöstä taikka riitauttaa palveluntarjoajan tekemiä päätöksiä.
Otetaan esimerkki, jossa vähemmistöryhmään kuuluva henkilö ylläpitää sosiaalisen median tiliä. Eräänä päivänä kyseinen henkilö huomaa, että hänen kuviaan on laitettu nettiin halventavan tekstin kanssa sen jälkeen, kun hän on julkaissut tiettyä poliittista aihetta tukevia postauksia. DSA-ehdotuksen nojalla tämä henkilö voi ilmoittaa verkkoalustoille laittomasta sisällöstä verkossa käyttämällä ilmoitus- ja toimintamekanismia. Laittomalla sisällöllä voidaan viitata esimerkiksi vihapuheeseen tai halventavaan sisältöön.
Kristo Lehtonen
Kirjoittaja toimii Reilu datatalous -teemajohtajana SITRAssa
Lue lisää digipalvelupaketista:
Mikä digipalvelupaketti?
Niin sanottu digipalvelupaketti on EU:n vastaus tarpeeseen säännellä digitaalista ympäristöä. Se koostuu kahdesta eri lakipaketista, joissa määritellään käyttäjiä suojelevia toimenpiteitä ja joilla tuetaan samalla digitalouden innovaatioita.
Digipalvelusäädöksellä (Digital Services Act, DSA) on tarkoitus suojata EU:n kansalaisten perusoikeuksia verkossa. Digimarkkinasäädöksen (Digital Markets Act, DMA) tavoitteena on luoda tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n yrityksille sääntelemällä suuria teknologiayrityksiä.
Digipalvelusäädös
Digipalvelusäädöksen periaatteena on, että sen mikä on laitonta verkon ulkopuolella, on oltava laitonta myös verkossa. Säädöksen tavoitteena on estää laittoman sisällön leviäminen digitaalisessa ympäristössä ja varmistaa käyttäjien perusoikeuksien suojelu.
Digipalvelusäädös asettaa velvoitteita esimerkiksi some-palveluille, markkinapaikoille sekä matkailu- ja majoituspalveluja tarjoaville alustoille. Niiden on muun muassa torjuttava laittoman sisällön leviämistä ja verkossa olevaa disinformaatiota. Vaatimukset on suhteutettu alustojen kokoon ja niiden aiheuttamiin riskeihin.
Erittäin suuriin verkkoalustoihin ja erittäin suuriin verkossa toimiviin hakukoneisiin sovelletaan tiukempia vaatimuksia. Palvelut, joilla on yli 45 miljoonaa aktiivista käyttäjää Euroopan unionissa, katsotaan erittäin suuriksi verkkoalustoiksi ja hakukoneiksi.
Digimarkkinasäädös
Digimarkkinasäädöksen keskeinen tavoite on varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille digitaalialan yrityksille niiden koosta riippumatta.
Digimarkkinasäädöksessä määritellään selkeät säännöt suurille alustoille. Lain tarkoituksena on varmistaa, että mikään suuri verkkoalusta ei toimi portinvartijana eli yksityisenä sääntöjen laatijana digitaalisilla markkinoilla hallinnoimalla vähintään yhtä niin kutsuttua ydinalustapalvelua.
Ydinalustapalveluja ovat esimerkiksi verkossa toimivat välityspalvelut kuten markkinapaikat ja sovelluskaupat, hakukoneet, verkkoyhteisöpalvelut, pilvipalvelut sekä mainontapalvelut.
Uuden lainsäädännön mukaan portinvartijayritykset eivät voi esimerkiksi ylimainostaa omia tuotteitaan, tarjota kuluttajille ainoastaan omaa maksutapaansa tai käyttää palvelun aikana kerättyjä yksityisiä tietoja uudelleen toista palvelua varten.
- Digipalvelupaketista neuvoston verkkosivuilla
- Neuvoston lehdistötiedote 23.4.2022
- Datasäädöksestä SITRAn verkkosivuilla
Lainsäädännön eteneminen
DMA hyväksytty sekä parlamentissa että neuvostossa.
DSA hyväksytty parlamentissa, neuvoston päätöstä odotetaan syyskuussa 2022.
