EU-tuomioistuin turvaa lakia ja EU:n arvoja

Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) tehtävänä on ollut sen perustamisvuodesta 1952 lähtien varmistaa, että perussopimuksia tulkittaessa ja sovellettaessa noudatetaan lakia. EU:n toimivuus edellyttää, että jäsenvaltioiden tuomioistuimet voivat soveltaa unionin lainsäädäntöä riippumattomina ja puolueettomasti, sanoo EU-tuomioistuimen suomalaistuomari Niilo Jääskinen.

Niilo Jääskinen, mikä on EU-tuomioistuimen merkittävin tehtävä kansalaisten kannalta?

EU-tuomioistuimen (EUT) tehtävä on varmistaa, että unionin toiminnassa noudatetaan lakia. Tämä edellyttää sitä, että unionin oikeutta tulkitaan samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa ja että kansalaiset ja yritykset voivat saada tehokasta oikeussuojaa. Oikeussuojan antamisesta ovat ensisijaisesti vastuussa kansalliset tuomioistuimet.  EU- tuomioistuin antaa niille ennakkoratkaisuja unionin lainsäädännön tulkinnasta oikeuskäytännön yhdenmukaisuuden turvaamiseksi.

Merkittävä osa EU-tuomioistuimen jutuista koskee tavallisten kansalaisten asioita, esimerkiksi lentomatkustajien oikeuksia, kulutusluottoja, kuluttajasopimuksia, tietosuojaa internetissä, verotusta, kansainvälisiä lasten huoltoa koskevia riitoja tai työelämän kysymyksiä.  Viimeisten 10 vuoden aikana perus- ja ihmisoikeuksien tehokas suojaminen on myös noussut yhä tärkeämmäksi osaksi EU-tuomioistuimen toimintaa.

Miten EUT voisi parantaa avoimuuttaan ja lähestymistapaansa kansalaisiin?

EU-tuomioistuin on ehkä kaikista avoimin toimielin parlamentin jälkeen. Oikeudenkäynnit ovat julkisia ja päätöksistä tiedotetaan kattavasti kaikilla EU-kielillä.  Lisäksi lähes kaikki päätökset löytyvät netistä. Tuomioistuimeen tutustuu vuosittain suuri määrä opiskelijaryhmiä sekä delegaatioita eri ammattialoilta ja eri maista. Vuonna 2021 vierailijoita oli yli 5 500.

Istuntojen nettijakelu striimauksena on toistaiseksi kokeiluluontoista ja kuvaa jaetaan turvallisuussyistä viivästettynä. Monet TV-yhtiöt ovat jo kauan jakaneet kuvaa kansallisesti kiinnostavista istunnoista ja merkittävien tuomioiden julistamisesta. Toisaalta tiedotusvälineiden kiinnostus EU-tuomioistuimen toimintaan vaihtelee jäsenvaltioittain merkittävästi. Jostain syystä Suomi – kuten myös Ruotsi – ovat jäsenvaltioita, joissa tiedotusvälineiden kiinnostus EU-tuomioistuimeen on lähes olematonta ja tärkeimmistäkin tuomioista tiedotetaan vain satunnaisesti.

Miten monikielisyys käytännössä toimii ja näkyy tuomarin arjessa?

EU-tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa oikeudenkäyntikielenä voi olla mikä tahansa EU:n 23:sta virallisesta kielestä, joita ovat siis jäsenvaltioiden viralliset kielet. Esimerkiksi suomalaisen tuomioistuimen tekemää ennakkoratkaisupyyntöä koskevassa asiassa oikeudenkäyntikielenä on suomi tai ruotsi sen mukaisesti, kumpaa kieltä suomalainen tuomioistuin käyttää asiassa. Asianosaisilla ja jäsenvaltioilla on oikeus käyttää omaa kieltään EU-tuomioistuimessa sekä suullisesti että kirjallisesti. Suullisissa käsittelyissä on aina simultaanitulkkaus oikeudenkäyntikielellä, käsittelyyn osallistuvien jäsenvaltioiden kielillä sekä ranskaksi. Mahdollisuuksien mukaan tulkkaus pyritään lisäksi järjestämään osallistuvien tuomareiden ja julkisasiamiehen äidinkielelle sekä englanniksi.

Koska kukaan tuomari ei voi ymmärtää kaikkia EU-kieliä ja koska tuomioneuvotteluissa ei voi olla läsnä tulkkeja, tuomioistuimessa on vain yksi työkieli. Se on historiallisista ja käytännöllisistä syistä ranska. Kaikki oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat käännetään ranskaksi. Tuomioluonnokset laaditaan ranskaksi, jota käytetään myös tuomioistuimen neuvotteluissa. Lähes kaikissa asioissa tuomio julkaistaan oikeudenkäyntikielen ja ranskan lisäksi myös muilla EU:n kielillä.

Tuomarina työskentelen siis ensisijaisesti ranskaksi, mutta pyrin tutustumaan omien juttujeni asiakirjoihin kaikilla niillä kielillä, joita ymmärrän. Suullisissa käsittelyissä kuuntelen suoraan niitä kieliä, joita ymmärrän, ja kuuntelen muutoin tilanteen mukaan suomalaista, ranskalaista tai englantilaista tulkkausta.

Joissakin jäsenvaltioissa on kyseenalaistettu Euroopan perusarvoja ja -periaatteita. Näkyykö tämä EUT:ssa?

EU-tuomioistuimella on ratkaisupakko. Jos asia on asianmukaisesti tullut vireille, siihen on annettava ratkaisu, eikä tuomioistuin voi vältellä hankalia kysymyksiä sillä verukkeella, että ne ovat poliittisesti kiistanalaisia. Viimeisen viiden vuoden aikana oikeusvaltiokehitys on eräissä jäsenvaltioissa ollut huolestuttavaa. Niiden tuomioistuimista on saapunut paljon tähän liittyviä ennakkoratkaisupyyntöjä ja komissio on nostanut rikkomuskanteita asiasta. EU-tuomioistuin on ratkaisuissaan korostanut unionin perusarvojen, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien suojaamisen merkitystä.

EU:n toimivuus edellyttää sitä, että jäsenvaltioiden tuomioistuimet voivat soveltaa unionin lainsäädäntöä riippumattomina ja puolueettomasti. Kaikenlainen tuomioistuinlaitoksen alistaminen poliittiseen kontrolliin ja tuomarien painostaminen tai jopa vainoaminen vaarantaa sekä unionin toimintaa että sen kansalaisten oikeuksia.

EU-tuomioistuimella ei kuitenkaan voi olla mitään poliittista agendaa, vaan sen tehtävänä on tulkita ja soveltaa perussopimusten ja perusoikeuskirjan määräyksiä oikeusvaltiosta sekä tehokkaan oikeussuojan periaatteesta. Poliittinen vastuu tilanteen ratkaisemisesta on muilla toimielimillä, varsinkin Eurooppa-neuvostolla unionisopimuksen 7 artiklan mukaisen valvontamekanismin puitteissa. Syytteet EU-tuomioistuimen ratkaisujen poliittisuudesta voi jättää omaan arvoonsa. Esimerkiksi Puola ja Unkari voittivat vuonna 2021 komission kahdessa itselleen taloudellisesti erittäin merkittävässä ja periaatteellisesti tärkeässä veroasiassa samanaikaisesti kun niitä vastaan oli vireillä oikeusvaltioperiaatetta koskevia asioita.

Tuomioistuimessa jäsenvaltiot ovat tasa-arvoisia, mutta millään niistä ei ole erivapautta poiketa EU:n perusarvoista.

Mikä EU-tuomioistuin?

• Perustettu vuonna 1952
• Toimipaikkana Luxemburg
• Tehtävänä on varmistaa, että EU:n lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan samalla tavalla kaikissa EU-maissa ja että jäsenmaat ja EU-toimielimet noudattavat EU:n lainsäädäntöä.
• Koostuu kahdesta tuomioistuimesta: unionin tuomioistuimesta ja unionin yleisestä tuomioistuimesta.
• Unionin tuomioistuimessa on yksi tuomari kustakin EU-maasta, unionin yleisessä tuomioistuimessa kaksi tuomaria kustakin EU-maasta.
• Oikeudenkäyntikielenä voi olla mikä tahansa unionin virallinen kieli.
• Lisätietoa EU-tuomioistuimen sivuilla