EU-puheenjohtajamaa Ruotsi painottaa turvallisuutta
Ruotsi aloittaa kolmannen EU-puheenjohtajuuskautensa 1. tammikuuta 2023, kun puheenjohtajuus siirtyy Tšekiltä Ruotsille. Ruotsi painottaa kaudellaan taloudellisen ja sotilaallisen tuen jatkamista Ukrainalle sekä Ukrainan lähentymistä EU:n kanssa. Ruotsin puheenjohtajuuskausi kestää kesäkuun loppuun saakka.
Ruotsi ottaa vastaan EU-puheenjohtajuuden historiallisten haasteiden aikana. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on uhka Euroopan turvallisuudelle, ja sodalla on myös negatiivisia vaikutuksia Euroopan talouteen ja energiansaantiin.
Puheenjohtajamaa Ruotsin yhtenä painopisteenä on turvallisuus. Ruotsi painottaa taloudellisen ja sotilaallisen tuen jatkamista Ukrainalle sekä Ukrainan lähentymistä EU:n kanssa. Ruotsi aikoo ajaa Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista sekä rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden vastaisia toimia. Ruotsin puheenjohtajakauden muita painopisteitä ovat kilpailukyky, vihreä siirtymä sekä demokratia ja oikeusvaltioperiaate.
EU-puheenjohtajuus vaihtuu puolen vuoden välein
Euroopan unionin neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa, toisin kuin esimerkiksi komissiolla tai Euroopan parlamentilla. Puheenjohtajuus kiertää jäsenvaltioiden kesken siten, että yksi EU-maa toimii kerrallaan kuuden kuukauden ajan EU:n neuvoston puheenjohtajamaana. EU-puheenjohtajakaudella jokaisen jäsenmaan hallituksen ministerit johtavat vuorollaan oman politiikan alansa ministerineuvostojen kokouksia ja voivat vaikuttaa asialistalla oleviin kysymyksiin.
Lissabonin sopimuksen myötä otettiin käyttöön kolmen peräkkäisen puheenjohtajamaan muodostamat puheenjohtajakolmikot, niin sanotut triot. Vuosien 2022–2023 puolitoistavuotiseen puheenjohtajuustrioon kuuluvat Ruotsin lisäksi nyt väistyvä Tšekki sekä aiemmin vuorossa ollut Ranska. Triot tekevät omien puheenjohtajuusohjelmiensa lisäksi yhdessä puolitoista vuotta kattavan pitkäaikaisemman suunnitelman. Ranskan, Tšekin ja Ruotsin trion ohjelman painopisteinä ovat kansalaisten vapauksien suojeleminen, uuden kasvu- ja investointimallin edistäminen, vihreämmän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemman Euroopan rakentaminen sekä monenvälisen yhteistyön korostaminen.
