Mitä tarkoitetaan EU-pakotteilla?
Kansainvälisillä pakotteilla tarkoitetaan taloudellisen yhteistyön sekä esimerkiksi liikenne-ja viestintäyhteyksien tai diplomaattisten suhteiden rajoittamista tietyn valtion tai tiettyjen ryhmien kanssa.
Pakotteet ovat tärkeä osa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) toteuttamista. Pakotteilla pyritään saamaan aikaan muutos niiden kohteiden politiikassa ja toiminnassa. Päätökset EU:n pakotteista tekee neuvosto.
EU voi määrätä pakotteita joko oma-aloitteisesti tai YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien pohjalta. EU panee täytäntöön kaikki YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymät pakotteet ja käy YK:n kanssa tiivistä vuoropuhelua voidakseen koordinoida paremmin EU:n jäsenmaiden omia pakotetoimia.
EU:n pakotteiden tavoitteena on esimerkiksi lujittaa ja tukea demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja kansainvälisen oikeuden periaatteita.
EU:n pakotteet voivat kohdistua:
- EU:n ulkopuolisten maiden hallituksiin sen perusteella, millaista politiikkaa ne harjoittavat
- yhteisöihin (yrityksiin), jotka mahdollistavat kyseisen politiikan harjoittamisen
- ryhmiin tai järjestöihin, esimerkiksi terroristiryhmiin
- henkilöihin, jotka kannattavat kyseistä politiikkaa tai ovat osallisina terrorismiin jne.
Tarkoituksena on minimoida pakotteiden haitalliset vaikutukset niihin, jotka eivät ole vastuussa pakotteisiin johtaneista toimista.
Neuvosto päättää pakotteista yksimielisesti
Ehdotuksen EU:n pakotteista antaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, mutta päätöksen tekee neuvosto. Neuvostossa päätös tehdään yksimielisesti.
Venäjän aloittama hyökkäyssota laajensi pakotteita asteittain
EU:ssa on sovittu laajoista pakotteista vastauksena Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Suomi osallistuu EU:n jäsenmaana pakotteiden valmisteluun, hyväksymiseen ja toimeenpanoon. EU:n hyväksymät pakotteet Venäjää vastaan on kohdistettu rahoitus-, energia ja liikennesektoreille sekä teknologiavientiin.
Rahoitussektorilla on asetettu muun muassa eurokäteisen vientikielto sekä Venäjän valtion, hallituksen ja keskuspankin rahoituskielto. Venäläisiä pankkeja on lisäksi suljettu kansainvälisen SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle.
Myös tiettyjen ylellisyystuotteiden vienti Venäjälle on kielletty, ja rauta- ja terästuotteille on asetettu tuontikielto Venäjältä EU:hun.
Lisäksi eräiden Venäjän valtion omistamien mediakanavien toiminta on kielletty disinformaation leviämisen estämiseksi.
Henkilö- ja yhteisöpakotteita on laajennettu huomattavasti. Pakotelistalle on lisätty poliittisia ja sotilaallisia päätöksentekijöitä, disinformaatiotoimijoita sekä taloudellisia vaikuttajia. Useita muun muassa aseteollisuudessa toimivia venäläisyrityksiä on pakotelistattu.
Myös Valko-Venäjää koskevia pakotteita on laajennettu. Valko-Venäjän aluetta on käytetty Ukrainaa vastaan kohdistuneeseen hyökkäykseen, joten Valko-Venäjä katsotaan osalliseksi hyökkäystekoon.
Venäjän ja Valko-Venäjän lisäksi EU:lla on tällä hetkellä käytössä pakotteita noin 30 muuta maata kohtaan.
