Ennakkovaikuttamista ja neuvotteluja kompromissitehtaalla – haastattelussa suurlähettiläs Tuuli-Maaria Aalto

Tuuli-Maaria Aalto työskentelee Suomen pysyvässä edustustossa Brysselissä Coreper I -suurlähettiläänä. ”Päätehtäväni on Suomen etujen ajaminen EU:ssa”, Aalto sanoo. Tyypilliseen työviikkoon kuuluu Suomen edustaminen EU-kokouksissa, kuten Coreperissa ja ministerineuvostoissa, sekä erilaisia tapaamisia, joissa Suomen näkemyksiä pyritään edistämään. Kysyimme suurlähettiläältä mitä tapahtuu Coreperissa, ja miksi ennakkovaikuttaminen EU-lainsäädäntöön on tärkeää.

Lainvalmistelu tapahtuu Coreperissa

Merkittävä osa lainvalmistelusta tapahtuu Coreperissa eli pysyvien edustajien komiteassa. Coreper I valmistelee ministerineuvoston kokouksia ja kattaa muun muassa kilpailu- ja sisämarkkinapolitiikan, liikenteen, energian, ja ilmasto- ja ympäristöpolitiikan.

”Coreperia on usein kutsuttu kompromissitehtaaksi, sillä sinne tuodaan edellä mainittujen alojen työryhmistä ratkaistaviksi kaikkein vaikeimmat ja poliittisimmat kysymykset, joissa on vaikea tai mahdoton edetä työryhmätasolla”, suurlähettiläs Aalto kuvailee.

Energia-ja ilmastoasioita

Käytännössä Coreperissa neuvotellaan EU-laeista eli asetuksista ja direktiiveistä. Tällä hetkellä Coreper I:n neuvottelupöydällä on esimerkiksi ympäristöön, kiertotalouteen, liikenteeseen ja sisämarkkinoihin liittyvää lainsäädäntöä.

”Suomalaisessa keskustelussa huomiota on saanut esimerkiksi biomassan kestävyyskriteerit määrittelevä uusiutuvan energian direktiivi, josta saatiin sopu maaliskuussa, ja metsiin liittyvä ennallistaminen, josta neuvottelut ovat vielä kesken.”

Viimeisen vuoden aikana Coreper I on käsitellyt erityisesti energia- ja ilmastopolitiikkaan sekä digitalisaatioon liittyvää lainsäädäntöä.

”Esimerkiksi syksyllä 2022 energiakriisin vuoksi EU sopi useita energian hätätoimia, kuten esimerkiksi kaasun kulutuksen säästövelvoitteen. Nämä kaikki olivat Coreperissa neuvoteltavana”, Aalto sanoo.

Lopullinen sopu saavutetaan kolmikantaneuvotteluissa

EU:n lakien eli direktiivien ja asetusten hyväksymiseen tarvitaan aina sekä jäsenmaiden että Euroopan parlamentin hyväksyntä. Trilogit eli kolmikantaneuvottelut ovat kokouksia, joissa EU-puheenjohtajavaltion johdolla yritetään sopia lopullisesta lain sisällöstä. Trilogit ovat siten tärkeä osa EU:n lainsäädäntöprosessia.

”Vaikeimmissa kysymyksissä voidaan tarvita useita teknisiä trilogeja ja lisäksi myös lukuisia poliittisia trilogeja. Epävirallisen ennätyksen mukaan pisin trilogi kesti 30 tuntia, kun taas lyhin oli ohitse jo 17 minuutissa.

Suomi panostaa ennakkovaikuttamiseen

Suomi panostaa paljon ennakkovaikuttamiseen, sillä mitä paremmin näkökohtamme on huomioitu jo komission lainsäädäntöesityksessä, sitä paremmat mahdollisuudet on turvata ne myös lopullisessa neuvottelutuloksessa.

”Ennakkovaikuttamisessa lähdetään liikkeelle siitä, että tunnistetaan EU-agendalta Suomelle kaikkein tärkeimmät hankkeet ja panostetaan niihin”.

Vaikuttamistyötä tehdään niin virkamies- kuin poliittisella tasolla.

”Olemme saaneet Brysselissä kiitosta siitä, että viestimme ennakkovaikuttamisessa on johdonmukainen, kantamme ovat hyvin perustellut ja teemme konkreettisia ehdotuksia”, Tuuli-Maaria Aalto summaa.

Mikä Coreper?

• Jäsenmaiden pysyvien edustajien eli EU-suurlähettiläiden komitea Brysselissä.
• Coreper käsittelee ja valmistelee kaikki ministerineuvoston kokouksiin tulevat asiat. Siellä pyritään ratkaisemaan mahdollisimman suuri osa jäsenvaltioiden näkemyseroista.
• Coreperin kaksi kokoonpanoa (Coreper II ja I) kokoontuvat joka viikko.
• Coreper II:n vastuulle kuuluvat talous- ja rahoitusasiat, ulkoasiat, yleiset asiat, oikeus- ja sisäasiat.
• Coreper I:n vastuulle kuuluvat maatalous ja kalastus (tietyin rajoituksin), kilpailukyky, koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu, työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat, ympäristö, liikenne, televiestintä ja energia.
• Coreper II:ssa kokoontuvat jäsenmaiden pysyvät edustajat, Coreper I:ssa pysyvien edustajien sijaiset.

Mitkä trilogit?

• EU:n lakien eli direktiivien ja asetusten hyväksymiseen tarvitaan aina sekä jäsenmaiden että Euroopan parlamentin hyväksyntä.
• Trilogit eli kolmikantaneuvottelut ovat kokouksia, joissa EU-puheenjohtajavaltion johdolla yritetään sopia lopullisesta lain sisällöstä.
• Trilogeissa jäsenmaita edustaa puheenjohtajavaltio (tällä hetkellä Ruotsi), EU-parlamenttia edustaa raportöörien eli käsiteltävästä lakiasiasta vastaavien esittelijöiden tiimi, minkä lisäksi komission edustaja on mukana neuvotteluissa. Trilogikokoukset ovat tärkeä osa lainsäädäntöprosessia Brysselissä.
• Ennen trilogia puheenjohtajamaa hakee ministerineuvostosta tai Coreperista neuvottelumandaatin, jonka pohjalta tämä käy neuvotteluja muiden EU-maiden puolesta. Tämä on tärkeää, jotta voidaan olla varmoja siitä, että EU-maat hyväksyvät sen, mitä puheenjohtajamaa trilogissa sopii parlamentin kanssa.