Komission edustajat tutustuivat suomalaiseen biotalouteen
Kesäkuun puolivälissä Suomessa vieraili seitsemän Euroopan komissiossa työskentelevää virkamiestä. Heille näytettiin erityisesti metsään perustuvaa biotaloutta, mutta myös maatilalla käytiin. Oli hienoa nähdä, että kohteet kiinnostivat siinä määrin, että paikasta toiseen piti lähteä, vaikka kysymyksiä ja keskustelua olisi voinut jatkaa. Biotalous on yksi Suomen pääprioriteeteista seuraavan komission ohjelmaan vaikuttamisessa.
Kävimme Metsä Groupin biotuotetahtaalla Äänekoskella. Vieraat olivat vaikuttuneita siitä, miten paljon erilaisia tuotteita puusta voi saada. Äänekoskellakin valmistetaan kuituja tekstiileihin, 3D-pakkauksia, mäntyöljyä, rikkihappoa ja sähköä yli kaksinkertaisesti tehtaan oman tarpeen. Parin vuoden päästä Äänekoskella aloittaa myös palkki- ja levymateriaaleja valmistava kertopuutehdas. Menimme myös metsään katsomaan harvennushakkuuta, joka on tarpeen, jotta parhaat puut saavat tarvitsemansa ravinteet, veden ja valon.
Naudanlihatilalla Jyväskylän kupeessa Toivakassa oli investoitu biokaasulaitokseen, jonka ansiosta tilalla oli päästy eroon sähkö- ja lämmityslaskuista. Lannasta lähtee haju kaasuun, jonka lisäksi saadaan nestemäistä lannoitetta, jossa typpi muuttuu muotoon, joka on paremmin kasvien käytettävissä.
Helsingissä kävimme peliyhtiö Supercellin upeassa puisessa kahdeksankerroksisessa pääkonttorissa, jonne saimme arkkitehdin vastaamaan kysymyksiimme. Kävimme myös Suomen Metsäyhdistyksen tiloissa, jonne oli pystytetty Uusi Puun näyttely metsäpohjaisen biotalouden innovaatioista. Toivottavasti saamme Uusi Puun näyttelyn vielä syksyllä Brysseliin.
Yhteistyötä matkan järjestelyissä tehtiin Maa- ja metsätalousministeriön sekä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja vieraat tapasivat näiden johtoporrasta. Erinomaista oli, että Metsä Group ja Supercell sekä Metsäyhdistys panivat parastaan matkan onnistumiseksi.
Matka oli osa Suomen biotalousvaikuttamista
Biotalous on Suomelle poikkeuksellisen merkittävä sektori. Vuonna 2019 sen luoma arvonlisä oli 26 miljardia euroa, eli 13 prosenttia kansantaloudessa syntyneestä arvonlisästä. Suomen biotalousstrategian tavoitteena on kaksinkertaistaa biotalouden arvonlisä vuoteen 2035 mennessä.
Vaikuttamista on tehty Brysselissä intensiivisesti jo pitkään. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla tehtyyn kannanottoon yhtyi kuusi muuta jäsenvaltiota. Yhteisessä viestissä on moninkertainen voima verrattuna siihen, että Suomi olisi yksin asialla. Biotalous halutaan saada vahvasti seuraavan komission ohjelmaan.
Maatalous- ja kalastusneuvostossa Suomen aloitteesta biotalous oli tiedotusasiana. Mukaan yhteiseen paperiin saatiin 16 jäsenvaltiota ja suullista tukea antoi lisäksi kuusi jäsenvaltiota. Tätä voi pitää menestyksenä, sillä joko kirjallisesti tai suullisesti tukivat myös kaikki suuret jäsenvaltiot. Tiedotusasian pääviesti oli, että biotalous pitää saada tulevan Euroopan komission ohjelman keskiöön.
Viime metreillä nykyinen komissio on alkanut innostua biotaloudesta muutaman vuoden kuivan kauden jälkeen. Maaliskuussa komissio julkaisi bioteknologiaa ja biovalmistusta koskevan tiedonannon. Komissio on luvannut päivittää EU:n biotalousstrategian vuoden 2025 lopulla.
Aiempaa innostuneempi on komission teollisuuspääosasto GROW. Siellä on aktiivinen varapääjohtaja biotaloutta edistämässä. Äskeisellä biotalousmatkallakin oli kaksi GROWn edustajaa mukana.
Myös ilmastopääosasto on alkanut ymmärtää, että EU ei saavuta ilmastoneutraalisuutta vuonna 2050 ilman biotaloutta. Biotalouden avulla saadaan varastoitua hiiltä sekä korvattua fossiilisia materiaaleja ja energiaa. Siten se on avainasemassa luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja edistää samalla talouden monipuolistumista ja työllisyyttä.
Tapio Kytölä
Erityisasiantuntija, Suomen EU-edustusto
Lisätietoja:
Non-paper: Key Actions for Bioeconomy in the EU
Kirjoittajasta
